Regeneratiivinen työ – Tulevaisuuden tuottavuusmalli

Virtaustalous® – sujuvuuden, yhteistyön ja kestävän kilpailuedun perusta

Moderni organisaatio menestyy silloin, kun työ sujuu, työntekijät voivat hyvin ja aikaansaadaan tuloksia. Nämä eivät ole erillisiä tavoitteita, vaan toisiaan vahvistavia tekijöitä. Tutkimukset osoittavat selvästi, että henkilöstön kokema työtyytyväisyys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä korkean suorituskyvyn kanssa sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Myös työn imun eli flow-kokemuksen (Csikszentmihalyi 1990) tiedetään parantavan tuloksia ja lisäävän työtyytyväisyyttä sekä yleistä hyvinvointia.

Virtaustalous® on liiketoimintamalli, johon on aiemmin viitattu lähinnä tiedon, resurssien ja energian virtaamisen näkökulmista. Proinno on vienyt tätä ajattelua pidemmälle yhdistämällä siihen Lean-ajattelun, ihmislähtöisen johtamiskulttuurin, strategisen muutosjohtamisen, asiakastalouden näkökulman sekä strategisen ketteryyden. Lopputuloksena on sujuvuuteen, yhteistyöhön ja jatkuvaan parantamiseen nojaava lähestymistapa, joka tuottaa kestävää arvoa kaikille sidosryhmille.

Kun työ virtaa – ilman turhia pullonkauloja ja kitkaa – kaikki voittavat: asiakkaat saavat parempaa palvelua, työntekijät kokevat työnsä merkityksellisemmäksi ja organisaatio kykenee parempiin tuloksiin. Tätä syvennettyä Virtaustalous®-mallia Proinno on kehittänyt ja soveltanut erityisesti moderniin tietotyöhön ja ihmislähtöiseen johtamiseen, huomioiden kansainväliset laatustandardit sekä jatkuvasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimukset.

Paradigman muutos – Sujuvuus ja regeneratiivinen työ

Perinteinen tehokkuusajattelu on johtanut tilanteisiin, joissa työntekijät venyvät äärimmilleen ja lopulta uupuvat. Regeneratiivinen työ haastaa tämän: voiko työ olla yhtä aikaa tuottavaa ja voimavaroja uudistavaa? Kun organisaatio rakentuu jatkuvan oppimisen, yhteistyön ja merkityksellisyyden varaan, syntyy kestävä tuottavuus. Tällöin ihmiset jaksavat luoda uutta ilman pelkoa loppuunpalamisesta, ja organisaatio pärjää pitkässä juoksussa.

• Sujuvuus (flow) tarkoittaa, että tiedon, resurssien ja tekemisen virtaus on esteetöntä – projektit eivät pysähdy byrokratiaan tai epäselvyyksiin, ja asiakas saa nopeasti tarvitsemansa ratkaisun.
• Regeneratiivinen kulttuuri merkitsee, että työntekijöiden voimavarat eivät ainoastaan kulu, vaan myös kehittyvät. Lean-periaatteet ja ihmislähtöinen johtaminen auttavat poistamaan kitkaa ja tuomaan merkityksellisyyttä jokapäiväiseen tekemiseen.

Konkreettiset hyödyt Virtaustalous®-ajattelun omaksumisesta

Strateginen resilienssi epävakaassa toimintaympäristössä

• Miksi tärkeä? Organisaatiot kohtaavat jatkuvasti geopolitiikan, teknologian ja kuluttajakäyttäytymisen äkillisiä muutoksia. Perinteiset, jäykät rakenteet eivät riitä vastaamaan näihin haasteisiin.
• Mitä tämä tarkoittaa? Virtaustalouden® sujuvuus tuo kyvyn reagoida markkinashokkeihin nopeammin, kun päätöksenteko on hajautettua ja kitkatonta. Organisaatio ei joudu pysähdyksiin, vaan pystyy muokkaamaan prosessejaan ketterästi.
• Konkreettinen esimerkki: Yhtäkkiä muuttuva kysyntä voidaan kohdata siirtämällä resursseja ilman viikkojen viivettä, mikä suojaa yritystä markkinaheilahtelujen riskeiltä.

Merkityksellisyydellä kyllästetty osaajakilpailun voittaminen

• Miksi tärkeä? Kilpailu huippuosaajista on kovaa; he valitsevat työnantajansa usein arvopohjan, merkityksen ja mahdollisuuden kehittyä perusteella.
• Mitä tämä tarkoittaa? Kun Virtaustalous® poistaa kitkaa ja korostaa ihmislähtöistä johtamista, työntekijät saavat todellista autonomiaa ja näkevät kättensä jäljen. Se kannustaa innovaatioon ja sitouttaa ihmiset rakentamaan tulevaisuutta organisaation sisällä.
• Konkreettinen esimerkki: Itseohjautuvat tiimit, joissa päätöksenteko on avointa ja merkityksellisyys on korkealla, vetävät puoleensa huipputalentteja. Yhä harvinaisempaa osaamista olevat työntekijät pysyvät mieluummin talossa, jossa he voivat jatkuvasti kehittyä.

Syvälle ulottuva asiakasarvo ja -uskollisuus

• Miksi tärkeä? Nykykuluttajat ovat tiedostavia ja odottavat laadun lisäksi vastuullisuutta, avoimuutta ja helppoutta. Pelkkä nopeatempoisuus ei riitä, vaan tarvitaan jatkuvaa, korkeatasoista palvelu- ja tuotekokemusta.
• Mitä tämä tarkoittaa? Virtaustaloudessa® asiakkaan ääni on mukana kehittämisessä jo alkuvaiheesta alkaen, joten lopputulos sopii tarkasti asiakkaan tarpeisiin. Arvo ei ole lopputuloksessa, vaan syntyy yhteistyön prosessissa.
• Konkreettinen esimerkki: Kiinnostava “co-creation score” tai “arvoyhteistyön mittari” voi osoittaa, kuinka monta yhteiskehitysprojektia asiakkaiden kanssa tehdään vuosittain. Asiakasuskollisuus kasvaa, kun he kokevat olevansa aktiivisia kumppaneita, eivät vain ostajia.

Vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden tuoma luottamuspääoma

• Miksi tärkeä? Markkinoilla on entistä enemmän painetta raportoida vastuullisuudesta, eettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Sidosryhmät (asiakkaat, rahoittajat, regulaattorit) arvostavat avoimuutta.
• Mitä tämä tarkoittaa? Virtaustaloudessa® arvostetaan dialogia ja kitkatonta yhteistyötä koko ekosysteemissä, mikä tekee toiminnasta läpinäkyvämpää ja mahdollistaa nopean reagoinnin vastuullisuushaasteisiin.
• Konkreettinen esimerkki: Yritys voi luoda “ekosysteemisalkun”, josta näkyy reaaliaikaisesti toiminnan ympäristövaikutukset tai alihankintaketjun vastuullisuustiedot. Tämä kasvattaa luottamuspääomaa ja brändin mainetta.

Pitkän aikavälin kustannus- ja virhesäästöt

• Miksi tärkeä? Useat organisaatiot keskittyvät lyhyen tähtäimen kustannusten karsimiseen, mutta unohdetaan jatkuvien virheiden, laadun heikkenemisen ja vaihtuvuuden aiheuttamat isot kustannukset pitkällä aikavälillä.
• Mitä tämä tarkoittaa? Virtaustalous® vähentää jatkuvasti hukkakulua (työajan menetys, virheelliset prosessit), jolloin resurssit voi suunnata kehittämiseen. Samalla henkilöstö pysyy sitoutuneena, ja rekry- ja perehdytyskulut pienenevät.
• Konkreettinen esimerkki: Kestävä parantaminen voi puolittaa virheellisten tuotantoerien tai palvelureklamaatioiden määrän, minkä taloudellinen vaikutus voi olla merkittävä.

Uudistumiskyky ja jatkuva oppiminen

• Miksi tärkeä? Vain organisaatiot, jotka pystyvät uudistumaan, pysyvät relevantteina pitkällä tähtäimellä.
• Mitä tämä tarkoittaa? Virtaustalous® rohkaisee matalaa hierarkiaa, nopeita kokeiluja ja jatkuvaa reflektointia (Demingin PDCA-sykli). Työntekijöiden hiljainen tieto jalostuu nopeasti parannuksiksi, ja onnistuneet ratkaisut skaalaavat koko organisaatiossa.
• Konkreettinen esimerkki: Korkea “Thriving Index” heijastaa, kuinka työntekijät kokevat oppivansa ja kehittyvänsä. Tiimit tarttuvat muutostarpeisiin proaktiivisesti ilman viikkojen viivettä johtoryhmäpäätöksiä odotellessa.

Miten Virtaustalous® vastaa modernin liiketoiminnan haasteisiin?

• Tietotyön pirstaleisuus: Kun kalenterit ovat täynnä kokouksia ja keskeytyksiä, tuottavuus laskee. Virtaustaloudessa® priorisointi ja selkeys ovat avainroolissa.
• Strateginen muutosjohtaminen: John Kotterin (1995) 8-vaiheisessa mallissa kiireellisyys, nopeat voitot ja jatkuva sitouttaminen ovat keskeisiä – juuri niitä elementtejä, joita Virtaustalouden® onnistunut käyttöönotto vaatii.
• Asiakastalouden näkökulma: Arvon yhteisluominen (Vargo & Lusch 2004) nostaa asiakkaan aktiiviseksi kehittäjäkumppaniksi, mikä on Virtaustalous®-konseptin ytimessä.
• Kansainväliset laatustandardit: ISO 9001 ja ISO 23592:2021 ohjaavat laatuun ja erinomaiseen palveluun. Lean-prosessien ja sujuvuuden avulla näiden standardien periaatteet viedään käytäntöön.

Käytännön sovelluksia – kitkan poistosta kestäviin tuloksiin

• Lean-projektit terveydenhuollossa (Suomi)
  Eräässä suomalaisessa sairaalassa Lean-työkalujen käyttöönotto päivystyksessä lyhensi merkittävästi potilaiden odotusaikoja ja vähensi henkilöstön kuormitusta. Tämä on Virtaustaloutta® käytännössä: kun turha kitka poistetaan ja hiljainen tieto nostetaan esiin, paranee sekä asiakaskokemus että henkilöstön hyvinvointi.

• Ohjelmistotiimit ja itseohjautuvuus
  Useissa IT-yrityksissä on siirrytty ketteriin menetelmiin (Scrum, Kanban) ja annettu tiimeille laaja autonomia. Yhdistettynä Virtaustalouden® sujuvuusajatteluun tämä on lisännyt innovaatioita ja vähentänyt turhaa koordinointia – seurauksena nopeampia julkaisusyklejä ja korkeaa asiakastyytyväisyyttä.

• Buurtzorg (Hollanti)
  Kansainvälisesti tunnettu Buurtzorg mullisti kotihoidon sektorin itseohjautuvilla tiimeillä. Asiakastyytyväisyys on 30 % korkeampi kuin kilpailijoilla, ja henkilöstön työtyytyväisyys huippuluokkaa. Vuosina 2010–2016 Buurtzorg valittiin viisi kertaa Hollannin parhaaksi työnantajaksi – esimerkki siitä, miten itseohjautuvuuden ja sujuvuuden yhdistäminen tuottaa vaikuttavia tuloksia.

• Patagonia (USA)
  Patagonia on arvopohjainen outdoor-vaateyhtiö, joka yhdistää ihmislähtöisen kulttuurin ja ympäristövastuun. Työntekijöiden vaihtuvuus on vain 4 %, kun alalla keskiarvo on 27 %. Yritys on menestynyt taloudellisesti ja samanaikaisesti säilyttänyt vahvan henkilöstön sitoutumisen, mikä on erinomainen esimerkki regeneratiivisesta työkulttuurista.

Johtamismallit ja standardit Virtaustalouden® tukena

• McKinsey 7S -malli (Strategy, Structure, Systems, Shared Values, Skills, Style, Staff)
  Varmentaa, että strategia, rakenteet ja kulttuuri pelaavat yhteen.
  Virtaustalous® hyödyntää 7S-mallia varmistamaan, ettei sujuvuus ja kitkan poisto jää vain yhteen projektiin, vaan ulottuu kaikkiin seitsemään osa-alueeseen yhtenä kokonaisuutena.
• ISO 9001
  Laatustandardin periaatteet, kuten asiakaslähtöisyys ja jatkuva parantaminen, tukevat suoraan Lean-filosofiaa ja Virtaustalouden® ajattelua.
  Luotettava laatujärjestelmä mahdollistaa keskittymisen hukan poistamiseen ja prosessien virtaviivaistamiseen.
• ISO 23592:2021
  Palvelun erinomaisuuden standardi – korostaa kitkan poistamista ja asiakkaan positiivista palvelukokemusta, joka on Virtaustaloudessa® ydintavoite.
  Kun asiakaspalautetta hyödynnetään aktiivisesti, palveluprosessi muotoutuu jatkuvasti sujuvammaksi.
• Kotterin 8-vaiheinen malli
  Tuo rungon strategisille muutoshankkeille.
  Virtaustalous® varmistaa, että muutos ei jää projektiksi, vaan juurtuu pysyväksi toimintatavaksi: kiireellisyys, nopeat voitot ja visio viedään arjen tasolle.
• Peter Sengen oppiva organisaatio
  Senge (1990) korostaa yhteistä visiota ja systemaattista ajattelua.
  Jatkuva oppiminen on keskeinen osa Virtaustaloutta® – ihmislähtöinen kehittäminen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen varmistavat, että työyhteisö uudistuu koko ajan.
• Demingin PDCA-sykli (Plan, Do, Check, Act)
  Lean-ajattelun perusta.
  Auttaa varmistamaan, että kehitys on jatkuvaa ja virheistä opitaan systemaattisesti. Jokainen parannussykli tuo lisää tehokkuutta ja vähentää kitkaa.
• Kurt Lewinin muutosteoria (Unfreeze, Change, Refreeze)
  Ohjaa muutoksen suunnittelua ja pysyvää vakiinnuttamista.
  Virtaustaloudessa® on olennaista ensin murtaa vanhat mallit (unfreeze), sitten jalkauttaa uudet

Tieteellinen tausta ja hiljaisen tiedon merkitys

Nonaka & Takeuchi (1995) – Hiljainen tieto innovaation moottorina

• Mitä toivat esiin? Organisaation arvokkain tietopääoma piilee usein ihmisten arjen havainnoissa ja kokemuksissa, joita ei ole kirjoitettu prosessikaavioihin tai ohjekirjoihin.
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Virtaustalous® korostaa, ettei strateginen suunnittelu ole johdon yksinoikeus. Kun hyödynnetään henkilöstön hiljaista tietoa, arkiset havainnot sekä ideat pääsevät esiin ja jalostuvat innovaatioiksi.

Vargo & Lusch (2004) – Arvon yhteisluomisen logiikka

• Mitä toivat esiin? Service-dominant logic muistuttaa, että arvo syntyy dynaamisesti osapuolten (asiakkaat, työntekijät, kumppanit) välisessä vuorovaikutuksessa – ei pelkästään yrityksen yksipuolisena tuotoksena.
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Arvon yhteisluominen on Virtaustalouden® ytimessä: organisaation kitkattomat prosessit ja avoin yhteistyö tukevat asiakkaiden ja sidosryhmien aktiivista roolia kehitystyössä.

Csikszentmihalyi (1990) – Flow-teoria ja huippusuoritukset

• Mitä toivat esiin? Flow-tila syntyy, kun tehtävä on sopivan haastava ja keskittymiselle on rauha – tällöin tuottavuus, luovuus ja sisäinen motivaatio nousevat.
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Yksi Virtaustalouden® tavoitteista on purkaa keskeytyksiä ja turhaa byrokratiaa, jotta työntekijät voivat päästä flow-tilaan. Lopputuloksena on huipputason suorituksia ilman uupumista.

Kurt Lewin (1947) – Unfreeze–Change–Refreeze-malli

• Mitä toi esiin? Jotta muutos aidosti toteutuu, on ensin murrettava vanhoja kaavoja (unfreeze), sitten toteutettava muutos (change) ja lopulta vakiinnutettava uudet toimintatavat (refreeze).
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Lean-filosofia, dialoginen johtaminen ja itseohjautuvat tiimit vaativat usein vanhojen rakenteiden “sulattamista”. Virtaustalous® juurruttaa muutoksen niin, ettei se jää projektiksi vaan pysyväksi osaksi organisaation kulttuuria.

Whittington (1996) – Strategy-as-Practice: strategia arjen teoissa

• Mitä toi esiin? Strategia ei ole staattinen, ylhäältä annettu suunnitelma, vaan syntyy arjen vuorovaikutuksessa, päätöksissä ja tekemisessä.
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Virtaustalous® vaatii, että strategiset valinnat realisoituvat käytännön toimiksi jokaisella tasolla – esimerkiksi tiimitason Lean-kehittämisessä, asiakasyhteistyössä ja hiljaisen tiedon hyödyntämisessä.

Beer & Nohria (2000) – Onnistunut muutos – “kovat” ja “pehmeät” tekijät

• Mitä toivat esiin? Muutoksen onnistuminen edellyttää sekä rationaalisia (tehokkuus, prosessit) että inhimillisiä (motivaatio, sitoutuminen) ulottuvuuksia.
• Miten liittyy Virtaustalouteen®? Virtaustalouden® lähtökohta yhdistää lean-efektiivisyyden (kova) ja ihmislähtöisen johtamisen (pehmeä) samaksi, toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Motivaatio vahvistaa tehokkuutta, ja tehokkuus tukee motivaatiota.

Yhdistämällä nämä teoriat ja mallit käytäntöön, Virtaustalous® tarjoaa systemaattisen tavan rakentaa työympäristön, jossa sujuvuus ja merkityksellisyys kulkevat käsi kädessä.

Tulevaisuuden mittarit – uusi tapa mitata menestystä

Monet organisaatiot mittaavat edelleen menestystään vain taloudellisilla mittareilla tai satunnaisilla työhyvinvointikyselyillä. Virtaustalous® korostaa laajempaa mittaristoa, joka ulottuu sujuvuuden, merkityksellisyyden, yhteistyön ja uudistumiskyvyn arviointiin. Seuraavat mittarit auttavat saamaan tasapainoisen kuvan organisaation terveydestä ja tulevaisuuden valmiuksista.

• Virtausindeksi
  Mitä mittaa? Kuinka suuri osa työajasta on keskeytyksetöntä, syvää flow-työskentelyä (Csikszentmihalyi 1990)?
  Miksi tärkeä? Kertoo työjärjestelyiden toimivuudesta. Korkea virtausindeksi korreloi parempaan laatuun, luovuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen.
  
• Merkityksellisyysaste
  Mitä mittaa? Työntekijöiden kokemus työnsä tärkeydestä ja yhteydestä organisaation tavoitteisiin.
  Miksi tärkeä? Korkea merkityksellisyysaste sitouttaa, madaltaa vaihtuvuutta ja lisää sisäistä motivaatiota.
  
• Sujuvuuskerroin
  Mitä mittaa? Ideoiden tai projektien läpimenoaikaa: kuinka nopeasti konsepti etenee toteutukseen?
  Miksi tärkeä? Kuvastaa kitkan määrää ja päätöksenteon selkeyttä organisaatiossa. Korkea sujuvuuskerroin ennustaa ketterää reagointia ja innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa.
  
• Regeneraatioaste
  Mitä mittaa? Työn tukemaa palautumista ja voimavarojen uudistumista. Onko työ energisoivaa vai kuluttavaa?
  Miksi tärkeä? Palautumisen puute johtaa uupumiseen ja korkeaan vaihtuvuuteen. Korkea regeneraatioaste viittaa kestäviin työkäytäntöihin ja pitkän aikavälin tuottavuuteen.
  
• Innovaatiokyvykkyys
  Mitä mittaa? Esimerkiksi ideoiden lukumäärää, kokeilujen määrää, uusien ratkaisujen käyttöönoton astetta tai henkilöstön osaamisen kehittymistä.
  Miksi tärkeä? Innovaatiot ja uudet ideat pitävät organisaation kilpailukykyisenä muuttuvassa markkinassa.
  
• Hiljaisen tiedon hyödyntäminen
  Mitä mittaa? Parannus- ja ratkaisuehdotusten määrä ruohonjuuritasolta, näistä toteutettujen ideoiden osuus, sekä niiden liiketoiminta- tai hyvinvointivaikutukset.
  Miksi tärkeä? Organisaation käytännön kehitysvoima piilee usein arkisissa havainnoissa. Kun hiljainen tieto saadaan esiin, virheitä ja hukkakustannuksia voidaan karsia tehokkaammin.
  
• Co-Creation Score
  Mitä mittaa? Arvon yhteisluomisen tasoa: esim. ”Kuinka monta kehitysprojektia toteutettiin yhdessä asiakkaiden tai kumppanien kanssa viime kvartaalilla?” tai ”Miten asiakkaat arvioivat yhteistyön syvyyden?”
  Miksi tärkeä? Korkea Co-Creation Score kertoo tiiviistä kumppanuuksista ja asiakkaan vahvasta sitoutumisesta, joka voi luoda merkittävää kilpailuetua ja kestävää asiakasuskollisuutta.
  
• Henkilöstötuottavuusindeksi (HTI)
  Mitä mittaa? Suomessa mm. Marko Kestin kehittämä indeksi, joka yhdistää henkilöstön motivaation, osaamisen ja työhyvinvoinnin yhdeksi mitattavaksi kokonaisuudeksi.
  Miksi tärkeä? Henkilöstön tuottavuus on monen tekijän summa. HTI antaa johdolle selkeää dataa siitä, miten investoinnit henkilöstöön vaikuttavat sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
  
• Uudistumisaste (Thriving Index)
  Mitä mittaa? Energisyyttä ja oppimista samanaikaisesti. Esimerkiksi työntekijät arvioivat, kuinka paljon he kehittyvät ja voimaantuvat työssään.
  Miksi tärkeä? Korkea Thriving Index tarkoittaa, että henkilöstö kokee jatkuvaa kasvua ja motivaatiota – mikä on kriittistä sekä työhyvinvoinnin että organisaation uudistumiskyvyn kannalta (Syväjärvi, Aura).

Yhteenveto

Virtaustalous® yhdistää tehokkuuden ja inhimillisyyden, kitkanpoiston ja merkityksellisyyden. Se pyrkii pois uupumistaloudesta kohti regeneratiivista työotetta, jossa työntekijöiden voimavarat vahvistuvat ja organisaation suorituskyky kasvaa. Proinnon laajennettu Virtaustalous®-malli on suunniteltu moderniin tietotyöhön ja ihmislähtöiseen johtamiseen, huomioiden kansainväliset laatustandardit (ISO 9001, ISO 23592:2021) ja tutkittuun tietoon perustuvat johtamismallit (Kotter, Senge, Lewin, Whittington, Beer & Nohria, jne.).

Mitä seuraavaksi?

• Aloita tunnistamalla kipupisteet – Missä prosesseissa kitka näkyy eniten?
• Osallista henkilöstö ja asiakkaat – Hiljaisen tiedon ja asiakaskokemuksen kuuleminen on avain kehittämiseen.
• Käytä uusia mittareita – Pelkkä talousdata ei riitä; mittaa virtausindeksiä, merkityksellisyysastetta tai co-creation scorea.
• Testaa ja vakiinnuta – Aloita pienestä kokeilusta, seuraa tuloksia ja laajenna onnistumiset koko organisaatioon.
• Tue jatkuvaa oppimista – Tarjoa työntekijöille mahdollisuuksia kehittyä, jotta regeneratiivinen työkulttuuri pysyy elinvoimaisena.

Testaa organisaatiosi tila – pikakartoitus sujuvuudesta

Arvioi asteikolla 1–5, miten seuraavat väittämät toteutuvat teillä:

• Työntekijät tietävät tarkalleen, mitkä ovat tärkeimmät prioriteetit joka päivä.
• Tieto kulkee sujuvasti eri osastojen ja tiimien välillä.
• Päätökset tehdään oikealla tasolla ja riittävän nopeasti.
• Kokoukset ovat tehokkaita ja niissä syntyy konkreettisia päätöksiä.
• Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen.

Jos saat yhteispistemäärän alle 20, teillä on todennäköisesti merkittäviä kehitysmahdollisuuksia työn sujuvuuden parantamisessa. Oivallukset odottavat, kun lähdette yhdessä pureutumaan juurisyihin ja parannusideoihin!

---

Ota yhteyttä Proinnoon, niin katsotaan yhdessä, miten Virtaustalous®-malli voi nostaa teidän organisaationne sujuvuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin uudelle tasolle. Yhdessä voimme rakentaa kestävästi menestyvän työyhteisön, jossa ihmiset ja liiketoiminta kukoistavat rinta rinnan.

---

Lähteitä ja lisälukemista

Beer, M. & Nohria, N. (2000). Breaking the Code of Change. Harvard Business School Press.
Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. Harper & Row.
Deming, W. E. (1986). Out of the Crisis. MIT Press.
Gallup (2022). State of the Global Workplace Report.
ISO 9001 & ISO 23592:2021.
Kurt Lewin (1947). Frontiers in Group Dynamics.
Kotter, J. P. (1995). Leading change: Why transformation efforts fail. Harvard Business Review.
McKinsey 7S -malli: Peters, T., & Waterman, R. (1982). In Search of Excellence.
Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995). The Knowledge-Creating Company. Oxford University Press.
Senge, P. (1990). The Fifth Discipline. Doubleday.
Strategy-as-Practice: Whittington, R. (1996). Strategy as Practice. Long Range Planning.
Vargo, S. L. & Lusch, R. F. (2004). Evolving to a new dominant logic for marketing. Journal of Marketing.
Womack, J. P. & Jones, D. T. (1996). Lean Thinking. Simon & Schuster.

Virtaustalous® on rekisteröity ja Proinnon kehittämä malli (syvennetty versio aiemmista virtaustalousnäkökulmista), jota käytetään asiantuntijapalveluissa.