Koillis-Satakunnan Sähkö: henkilöstövalmennus sujuvampaan työarkeen
Koillis-Satakunnan Sähkön henkilöstövalmennus teki roolit, vastuut ja yhteistyön rajapinnat näkyviksi. Kysely, kaksi valmennuspäivää ja työpajat johtivat käytännön toimenpidesuunnitelmaan.
Koillis-Satakunnan Sähkön lähtötilanne ei ollut yksittäinen henkilöstöongelma. Johto halusi tehdä näkyväksi, miten oma työ, vastuut ja osastojen väliset rajapinnat vaikuttavat työn sujuvuuteen ja asiakaslupaukseen. Henkilöstökysely, kaksi valmennuspäivää ja työpajat muuttivat havainnot käytännön toimenpidesuunnitelmaksi.
Lähtötilanne: oman työn yhteys kokonaisuuteen piti tehdä näkyväksi
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy huolehtii alueensa sähkönjakelusta ja asiakaspalvelusta. Työn aikana yhtiössä työskenteli noin 50 ammattilaista. Paikallisuus, vastuullisuus ja yhdessä tekeminen olivat yhtiölle tärkeitä arvoja.
Kehittämistarve ei lähtenyt yksittäisestä henkilöstöongelmasta. Johto halusi vahvistaa henkilöstön ymmärrystä siitä, miten oma työ liittyy muiden työhön ja asiakkaalle annettuun lupaukseen. Samalla oli tarpeen tunnistaa käytännön toimintatapoja, jotka joko tukivat tai hidastivat työn etenemistä.
Strateginen kysymys oli yksinkertainen mutta vaativa: miten yhtiön arvo ”yhteistyö ja yhdessä tekeminen” näkyy jokapäiväisissä valinnoissa, vastuissa ja osastojen välisessä yhteistyössä?
Miten henkilöstövalmennus toteutettiin?
Henkilöstövalmennus toteutettiin kahtena osallistavana valmennuspäivänä teemalla ”Arjen teot ratkaisevat: työnarjen sujuvuus”. Päivissä yhdistettiin henkilöstökyselyn havainnot, käytännön alustukset ja työpajatyöskentely.
Henkilöstön havainnot näkyviksi
Henkilöstökysely kokosi kokemuksia työn sujuvuudesta, omasta roolista, vastuista ja yhteistyöstä yhteisen työskentelyn pohjaksi.
Näkökulmat samaan keskusteluun
Kahdessa valmennuspäivässä havaintoja käsiteltiin käytännön alustusten ja työpajojen avulla. Osallistujat tarkastelivat oman työn vaikutusta kokonaisuuteen ja asiakaslupaukseen.
Havainnoista toimenpiteiksi
Työskentelyssä syntyneet havainnot koottiin käytännön toimenpidesuunnitelmaksi työn sujuvuuden ja yhteistyön kehittämistä varten.
Mitä työskentelystä syntyi ja millä keinoin?
Roolit ja vastuut selkiytyivät
Henkilöstökyselyn havaintoja käsiteltiin yhdessä, jolloin osallistujat pystyivät tarkastelemaan omaa rooliaan ja vastuutaan osana laajempaa työn kulkua.
Yhteistyön rajapinnat tulivat keskusteluun
Valmennuspäivät kokosivat eri osastojen näkökulmat samaan työskentelyyn. Näin yhteistyötä ei käsitelty yleisenä arvona vaan käytännön tilanteiden kautta.
Jatkosta tuli konkreettinen
Työpajojen havainnot koottiin toimenpidesuunnitelmaksi, jonka avulla työn sujuvuuden kehittämistä voitiin jatkaa valmennuksen jälkeen.
Johtoryhmä sai henkilöstökyselystä ja yhteisistä keskusteluista uusia näkökulmia työn tehokkuuteen, viestintään ja pieniin käytännön muutoksiin. Henkilöstön palautteissa korostuivat kollegoiden näkemysten kuuleminen, oma vastuu sekä mahdollisuus osallistua työarjen kehittämiseen.
Tavoite ja saavutettu lopputulos
Vaiheen tavoitteena oli muuttaa henkilöstön havainnot työn sujuvuudesta, vastuista ja yhteistyöstä konkreettiseksi toimenpidesuunnitelmaksi. Tavoite toteutui: kyselyn ja kahden valmennuspäivän havainnot koottiin johdon ja henkilöstön jatkotyötä ohjaavaksi suunnitelmaksi.
Näyttö perustuu valmistuneeseen toimenpidesuunnitelmaan, johtoryhmän arvioon ja osallistujapalautteisiin.
Kun johto tarvitsee henkilöstön havainnot, luvut ja työn etenemisen samaan näkymään ennen ratkaisun valintaa, Tilannekuva kokoaa ne päätöksenteon tueksi.
”Henkilöstön valmennus "Arjen teot ratkaisevat: työnarjen sujuvuus" oli onnistunut. Valmennuspäivät, sisältäen henkilöstökyselyn ja osallistavat kehittämispäivät, keskittyivät käytännön esimerkkien ja yhteistyön kautta työn sujuvuuden parantamiseen. Tuloksena syntyi konkreettisia toimenpidesuunnitelmia arjen työn tehokkuuden lisäämiseksi. Olimme tyytyväisiä valmennuksen tuloksiin ja prosessiin. Valmennus herätti henkilöstössä uudenlaista ajattelua roolistaan organisaatiossa ja kannusti vastuunottoon ja aktiiviseen osallistumiseen. Henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin myös johdolle uusia ja tuottavuuden kannalta tärkeitä asioita.”
Anu Rantala, toimitusjohtaja
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
Milloin vastaava työ on hyödyllinen?
- ihmiset hallitsevat oman työnsä, mutta yhteys kokonaisuuteen tai asiakaslupaukseen jää epäselväksi
- yhteistyöstä puhutaan arvona, mutta osastojen väliset rajapinnat hidastavat työn etenemistä
- johto tarvitsee henkilöstön havaintoja ennen käytännön kehittämistoimien valintaa
- yhteisestä päivästä halutaan toimenpidesuunnitelma eikä vain keskustelutilaisuutta
Milloin tämä ei ole oikea ratkaisu?
Valmennus ei yksin ratkaise kapasiteettivajetta, puuttuvaa päätöstä tai sellaista osaamispuutetta, joka koskee vain yhtä tehtävää. Silloin oikea ratkaisu voi olla resursointi, johdon päätös tai kohdennettu perehdytys.
Mitä vastaava kokonaisuus vaatii
Kehittämispäivä + Uuden toimintatavan juurtuminen · henkilöstökysely, kaksi valmennuspäivää ja toimenpidesuunnitelma.
Aloita yhdestä todellisesta tilanteesta
Maksuttomassa 30 minuutin Tilannekeskustelussa jäsennämme, onko tilanteeseen sopiva ratkaisu henkilöstövalmennus, kehittämispäivä vai jokin muu etenemistapa.