Työn kehittäminen on parasta hyvinvointia

Blogi

Työn kehittäminen on parasta työhyvinvointia

Miten työntekijät saadaan sitoutumaan ja motivoitumaan työstään? Tätä kysymystä on pohdittu työelämäkeskustelussa niin Suomessa kuin maailmallakin viimeisen vuosikymmenen ajan. Entä kenen vastuulla on työn imun ja työhyvinvoinnin kehittäminen? Paljon korostetaan työntekijän omaa vastuuta työn mielekkyydestä ja neuvotaan, miten omaa työtään voi muokata mielekkäämmäksi mutta se on vain osa totuutta.

Oman työn tuunaamiseen mielekkäämmäksi kannustavat myös Työterveyslaitoksen tutkijat ja antavat siihen selkeitä neuvoja. Paitsi oman ja yhteisen työn sisällön ja työtapojen kehittäminen, mielekkyyttä edistää myös vuorovaikutuksen parantaminen ja oman asenteen tarkistaminen. Miten minä suhtaudun asioihin ja kollegoihin? Jokainen voi kasvattaa hyvää energiaa ja lisätä työn imua.  

Työn kehittämiseen löytyy toimivia menetelmiä. Monissa yrityksissä ja yhteisöissä on otettu käyttöön ketterä Lean, joka on menestyvien yritysten toimintafilosofia. Se tarkoittaa, että toimintaa kehitetään systemaattisesti kohti sovittua tavoitetta yrityksen ihmisistä, kulttuurista ja tarpeista käsin. Voit lukea Proinnon blogista lisää siitä, mitä Lean edellyttää organisaatiolta.  

Leanin ohjauksella voi muokata ajattelua, työtapoja, systemaattista ongelmanratkaisua ja jatkuvaa kehittymistä. Kun toimintatapoja uudistetaan huolellisesti suunnitellen ja ne viedään sovitusti käytäntöön, kasvaa luottamus yhteisölliseen oppimiseen. Kuten eräs koulutettava totesi, ”ryhmän dynamiikka toimii eteenpäinvievänä voimana”.    

Puhutaan sitten Lean-ajattelusta tai ylipäänsä ihmislähtöisestä työn kehittämisestä, tavoitteena on ohjata tekemistä kaiken turhan karsimiseen, tehokkaaseen työskentelyyn ja lopulta asiakkaan ymmärtämiseen. Näin hyödynnetään koko henkilöstön osaaminen.  

Toimintatapojen muutoksia on tehtävä pitkällä tähtäimellä. Kyse ei ole työkaluista ja nopeista lähdöistä vaan kokonaisuuksien ymmärtämisestä ja pitkäjänteisestä työstä. Selvää onkin, että toimintatapojen muutos onnistuu, kun huolehditaan siitä, miten ne juurrutetaan arjen käytäntöihin. 

Työn imua voi kokea, kun tietää, että tulee kuulluksi, ajatuksia ja “ääntä” arvostetaan ja vuorovaikutukselle annetaan aika, paikka ja keinot. Jokaisen tulisi tuntea, että voi vapaasti ilmaista ajatuksiaan ja myös tietämättömyyttään sekä ratkoa turvallisesti yhdessä esimerkiksi työtä koskevia ongelmia.  

Työhön tarvitaan riittävän selkeät toimenkuvat, vastuut ja valtuudet. Ne paljon puhutut pelisäännöt. On kuitenkin paljon esimerkkejä, että aina näin ei ole, vaan vaikkapa vaativa työtahti ja kovat paineet vievät kaiken työnilon. Mikä silloin on työntekijän vastuu tai valtuudet?  

Työntekijäkokemuksen kehittäminen kuuluu ennen kaikkea työnantajalle, sillä työntekijöiden tulisi pystyä keskittymään asiakaslisäarvoa tuottavaan työhön.

Tässä on monessa yrityksessä ja yhteisössä mietinnän paikka. Deloitten kansainvälisen Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan se vaatii organisaatioilta suurta ajattelun muutosta. Yritysten ylin johto on laajemmin herännyt ja tunnustaa sitoutuneen ja osaavan henkilöstön liiketoiminnan menestyksen elinehdoksi. Vuoden 2019 raportin voi ladata täältä.  

Mutta miksi sitten työyhteisössä asenteiden, toimintatapojen ja työkulttuurin kehittäminen on tärkeää työnantajakuvan kannalta?

Nyt puhutaan paljon rekrytointihaasteista muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Merkittävä tekijä eri toimialojen rekrytointihaasteissa on yksinkertaisesti se, miten työyhteisössä toimitaan ja miten niitä johdetaan.  

Tämä edellyttää johdolta täydellistä sitoutumista ja päivittäistä vuoropuhelua ja viestintää esimiesten, työntekijöiden, asiakkaiden ja sidosryhmien välillä.  

Työ on arvokasta. Suomalaisen Työn Liitto on strategiassaan määritellyt, että merkityksellinen työ uudistuu ja luo itseään toteuttavan positiivisen kierteen. Työ on arvokasta silloin, kun se on tuottavaa, osallistavaa, yhdessä kehittämistä ja samojen päämäärien ja arvojen eteen työskentelyä.  

Uusi trendi on nousemassa: työntekijäkokemuksesta siirrytään ihmisten yksilölliseen kokemukseen, jossa korostetaan työn tärkeyttä, arvostusta ja merkitystä sinänsä yksilön elämän yhtenä osa-alueena. Tulevaisuudessa se tarkoittaa entistä enemmän yksilön oman elämän hallintaa ja vaikutusmahdollisuuksia myös työelämässä.

Tämän päivän vahva kilpailuetu on sellainen työnantajakuva, joka syntyy arjen todellisuudesta, hyvästä johtamisesta, ihmisten positiivisista kokemuksista sekä jokaisen mahdollisuudesta vaikuttaa työn ja yhteistyön kehittämiseen. Kukapa ei haluaisi töihin sellaiseen yhteisöön, jossa nämä asiat ovat toiminnan keskiössä?  

Rakennetaan yhdessä parempaa työelämää! 

Kysy lisää, tilaa luento, alustus ja työpaja, henkilöstön kehityspäivä tai pidempi kehitysohjelma! https://proinnodesign.fi/palvelut 

Tutustu tehokkaisiin henkilöstön kehityspäiviin. Niiden teemoja ovat:

Henkilöstön kehittäminen – Pura arjen esteet -työpaja

Henkilöstön kehittäminen – Ymmärrä asiakastasi -työpaja

Johtamisen kehittäminen – Onnistu esimiestyössä -työpaja 

Proinno on neljännesvuosisadan kehittänyt työelämää ja palvelukulttuuria satojen yritysten ja työyhteisöjen kanssa. Arvomme ovat jatkuva uudistuminen, ihmislähtöisyys, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Lue lisää https://proinnodesign.fi/meista

Edellinen <