Työn kehittämisellä työhyvinvointia ja tuottavuutta

Systemaattinen työn kehittäminen on parasta työhyvinvointia ja tuottavuuden parantamista. Sen merkitystä ei aina ymmärretä riittävän hyvin.
Työelämä on muuttunut, työn luonne ja merkitys ihmisen elämässä on muuttunut.

Meille kaikille on tuttua keskeytykset työssä. Ne voivat hukata tuottavasta työstä helposti 25–40 % työajasta riippuen yrityksestä ja työnkuvasta.

Eräässä yrityksessä teimme työntutkimuksen, jossa suurimmaksi häiriötekijäksi nousivat keskeytykset. Syvennyimme purkamaan ongelman juurisyitä tietojärjestelmistä saatavan tiedon lisäksi, määräaikaisen työpäiväkirjan ja kokemustiedon avulla. Tulosten perusteella luokittelimme erilaisia keskeytystyyppejä ja tilanteita.

Tämän jälkeen pystyimme selvittämään mikä niiden vaikutus on inhimilliseen ja taloudelliseen tuottavuuteen sekä asiakaskokemukseen. Tämä kannattaisi jokaisen yrityksen ja organisaation tehdä! Niiden vaikutusten konkretisointi on herättävää.

Vaikutuksien näkyväksi tekeminen konkreettisesti eri näkökulmista motivoi kaikkia yhteisen pöydän ääreen pohtimaan ratkaisuja yhdessä. En ole vielä törmännyt tilanteeseen, jossa joku ei olisi valmis kehittämään keinoja keskeytyksien ennaltaehkäisemiseksi :)

Koska keskeytyksiä ei voi kokonaan poistaa, kannattaa tarttua niiden keskeytystyyppien kehittämiseen, johon joko sinä itse, työyhteisö ja johto voi vaikuttaa. Usein muutokset vaativat vain pieniä toimintatapojen muutoksia, joista pitää yhdessä sopia ja tulokset näkyvät nopeasti työn arjessa.

Asetimme tavoitteeksi ehkäistä kolme parinkymmenen minuutin keskeytystä/päivä x 48 työntekijää vuoden aikana. Taloudellinen hyöty muutoksille laskettiin keskiarvoisen palkan mukaan. Tämä tarkoitti lähtötilanteessa 800 €/päivä ja n. 187 000 €/vuosi (11 kk) hukkaan heitettyä työaikaa, mielenrauhaa ja rahaa.

Käytännössä tarvittiin jokaiselle tasolle (työntekijä, johto, yhteisö) pieniä muutoksia toimintaan. Uusista toimintatavoista sovittiin, tehtiin ja onnistumista seurattiin yhdessä.

Yksin taloudellisten vaikutuksien esiin nostaminen ei sitouta ihmisiä ongelman korjaamiseksi tunnetasolla. Tekemisen laatu ja tehokkuus kärsivät, jos työntekijät eivät ole tunnetasolla sitoutuneita.

Tunnetason sitoutumiseen vaikuttavat arjen kokemukset työssä.

Työn tuottavuuden kehittämiseen sisältyy inhimillisen tuottavuuden kehittäminen. Onnistuminen edellyttää asioiden kehittämisen; rakenteiden, tavoitteiden ja vastuiden lisäksi samanaikaisesti inhimillisten osa-alueiden kehittämistä. Niitä ovat mm. yhteisöllisyys, luottamus, motivoituminen, tunteet ja merkityksellisyyden kokemukset.

Kokemuksia ymmärtämällä tunnistetaan eri henkilöille merkityksellisiä yhteisiä ja henkilökohtaisia tekijöitä. Niiden avulla edistetään työhön sitoutumista ja strategisten tavoitteiden toteutumista eri tasoilla.

Päivittäiset työntekoon liittyvät epäselvyydet, keskeytykset, epäyhtenäiset toimintatavat tai huonosti valmistellut palaverit aiheuttavat eniten turhia kustannuksia. Nämä sujuvaan toimintaan liittyvät ongelmat on ratkaistava ensin, vasta sen jälkeen voi uudistua ja kehittää uutta.

Leanin filosofian ydin koostuu asioiden jatkuvasta yksinkertaistamisesta ja työn helpoksi tekemisestä. Keskeistä on viestintä ja ihmisten välinen vuorovaikutus.

Kukapa ei haluaisi töihin sellaiseen työpaikkaan, jossa työ ja yhteistyö sujuu?

Autan sinua tunnistamaan kipupisteet, löytämään muutostarpeet sekä viemään uudistukset läpi osaksi yrityksesi arkea.

Nina Lappalainen 

muutosarkkitehti 
nina.lappalainen@proinno.fi
0400 308 767
PROINNO Oy

Edellinen <
> Seuraava
(Lean-kehittäminen palvelualalla–Ylivoimaista sujuvuutta ja hyötyä työarkeen)

Tehdäänkö yhdessä?

Ota yhteyttä, autamme sinua onnistumaan.

Email again: