Työnhakija edellä – Jyväskylän työllisyyspalvelut rakensi Osaamisverkosta yhteisen toimintamallin
Jyväskylän työllisyyspalvelut rakensi Osaamisverkosta yhteisesti omistetun toimintamallin, jota ohjaa työnhakijan eteneminen. Osallistava työ yli yksikkörajojen tuotti tavan, joka kehittyy arjen työssä.
Asiakastarina · Asiakaskokemus ja palvelut
Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelut rakensi neljän kuukauden aikana yhdessä Proinno Oy:n kanssa yhteisen toimintamallin digitaaliselle osaamisalustalle Osaamisverkko. Työ tehtiin viidessä yhteisessä työskentelykerrassa osallistavasti yli yksikkörajojen, mukana oli neljä yksikköä ja noin 28 avainhenkilöä, ja työtä ohjasi työnhakijan eteneminen osaamisen tunnistamisesta oppimiseen ja työelämään.
Lähtötilanne
Osaamisverkko on Jyväskylän työllisyyspalveluiden digitaalinen alusta, joka tukee työnhakija-asiakkaan omatoimista etenemistä. Pilottivaihe oli osoittanut alustan arvon, ja seuraavaksi haluttiin varmistaa, että siitä tulee koko organisaation yhteisesti tuottama ja hyödyntämä työväline – ei yksittäisen ponnistuksen varassa, vaan rakenteella, joka ohjaa sekä sisällön kehittämistä että sen jatkuvaa käyttöä osana arjen työtä.
Toteutus
Miten työ tehtiin?
Työllisyyspalvelut tarttui kehittämiseen yhdessä Proinno Oy:n kanssa. Lähtökohdaksi otettiin työnhakijan eteneminen, ja se jäi koko työn linssiksi: jokaista valintaa katsottiin sen kautta, vieikö se asiakasta eteenpäin.
Työ tehtiin osallistavasti yli yksikkörajojen. Eri yksiköiden ihmiset rakensivat kokonaisuutta yhdessä, ja yhteinen ymmärrys syntyi ennen kuin ratkaisuja vietiin eteenpäin. Tämä synnytti yksikkörajat ylittävää yhteistyötä ja yhteistä näkemystä, joka elää organisaation arjessa.
Johtoryhmän haastattelut ja yhteinen tilannekuva
Työ alkoi johdon haastatteluilla, joista rakennettiin lähtötilanteen yhteinen kuva ja rajattiin, mihin työskentely kohdistuu.
Viisi yhteistä työskentelykertaa yli yksikkörajojen
Neljän yksikön avainhenkilöt rakensivat kokonaisuutta yhdessä, ja yhteinen ymmärrys syntyi ennen kuin ratkaisuja vietiin eteenpäin.
Ohjaus- ja palautetapaamiset työskentelyjen välissä
Suunta tarkistettiin jokaisen vaiheen jälkeen, joten korjaukset tehtiin matkan varrella eivätkä vasta lopussa.
Esittely johtoryhmälle
Lopputulos ja jatkovastuut käytiin läpi johdon kanssa, jolloin toimintamalli sai omistajansa organisaatiossa.
Työ eteni yhteisestä tilannekuvasta viiteen yhteiseen työskentelykertaan ja siitä toimintamallin juurruttamiseen organisaation omaksi. Yhteinen ymmärrys rakennettiin ennen ratkaisuja, ja jokainen valinta kytkettiin vastuisiin ja arjen työhön. Palvelumuotoilun työkaluilla asiakkaan polku tehtiin näkyväksi, ja sisällöt priorisoitiin sen mukaan, missä kohdassa eteneminen kaipaa tukea.
Menetelmiin on rakennettu sisään jatkuvan reflektoinnin ja parantamisen rakenne. Siksi lopputulos ei ole valmis dokumentti vaan tapa toimia, joka kehittyy käytössä ja kestää myös henkilövaihdokset. Sama periaate ohjaa Proinnon työtä myös Johtamisen vaikutusketjussa®.
Kokonaisuus rakennettiin alusta asti organisaation omaksi – ei irralliseksi hankkeeksi, vaan toimintamalliksi, joka kehittyy edelleen arjen työssä ja asiakkailta saatujen kokemusten mukaan.
Tarvitseeko organisaationne yhteisen toimintamallin?
Maksuttomassa 30 minuutin Tilannekeskustelussa jäsennämme, mikä estää yhteistä toimintatapaa syntymästä ja mikä etenemistapa sopii tilanteeseen. Ota yhteyttä.
Tulos
Mitä Jyväskylän työllisyyspalveluille jäi käyttöön?
Työnhakijan eteneminen ohjasi sisältöjä
Sisällöt eivät synny sen mukaan, mitä sattuu olemaan valmiina, vaan sen mukaan, missä asiakkaan eteneminen kaipaa tukea – kun oma osaaminen on epäselvää, suunta hukassa tai työelämän käytännöt vieraita.
Vastuu jakautui usealle
Yhteinen toimintamalli jakoi Osaamisverkon kehittämisvastuun usealle. Eri yksiköiden ihmiset vievät kokonaisuutta eteenpäin omassa arjessaan.
Toimintamalli sai omistajansa
Lopputulos ja jatkovastuut käytiin läpi johtoryhmän kanssa. Organisaatiolla on nyt yhteisesti omistettu tapa kehittää Osaamisverkkoa suunnitelmallisesti.
Tavoite kiteytyy yhteen lauseeseen: jokaisen sisällön tehtävä on viedä asiakasta edes pieni askel eteenpäin, omin voimin ja oikeaan aikaan.
Mihin tulosnäyttö perustuu?
Tulosnäyttö perustuu organisaation käyttöön syntyneeseen yhteiseen toimintamalliin, johdon kanssa sovittuihin jatkovastuisiin, asiakkaan edustajan arvioon ja osallistujapalautteeseen. Referenssissä ei esitetä määrällistä vaikutuslukua.
”Halusimme varmistaa, että Osaamisverkko palvelee työnhakijaa myös pitkällä aikavälillä. Työskentely oli osallistavaa ja jäsenneltyä, ja koko ajan pidimme työnhakijan etenemisen keskiössä. Arvokkainta oli, että eri yksiköiden näkemykset saatiin mukaan yhteiseen työskentelyyn. Yhteinen ymmärrys vahvistui, ja työnhakijan eteneminen pysyi koko ajan työn keskiössä. Yhteistyö Proinnon kanssa oli sujuvaa, selkeää ja tavoitteellista. Tärkeintä on, että työnhakija saa tukea juuri siinä kohdassa, jossa hän sitä tarvitsee.”
Anu Hacklin, osaamiskoordinaattori
Jyväskylän kaupunki, Elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Mitä osallistuja sanoi?
”Menetelmä oli todella mukaansatempaava ja tehokas. Yleensä en tämän tyyppisistä ryhmätöistä niin välitä, mutta tämä oli 5/5.”
Osallistuja
Jyväskylän kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Ostajalle
Milloin vastaava työ on hyödyllinen?
- usean yksikön työ pitää yhdistää asiakkaan etenemistä tukevaksi kokonaisuudeksi
- yhteisen toimintamallin vastuut ja omistajuus ovat epäselviä
- eri yksiköiden tieto pitää saada mukaan ennen päätöksiä
- uusi digitaalinen palvelu tarvitsee arkeen sopivan toimintamallin
Milloin tämä ei ole oikea ratkaisu?
Osallistava toimintamallityö ei ratkaise pelkkää teknisen alustan kehitystarvetta. Jos toimintatapa, vastuut ja käyttöönotto ovat jo selvät, työ kannattaa rajata tekniseen toteutukseen.
Lue myös
Mitä vastaava kokonaisuus vaatii
Tilannekuva, Kehittämispäivät ja juurtuminen
Tilannekuva + Kehittämispäivät + Uuden toimintatavan juurtuminen · neljä yksikköä, noin 28 avainhenkilöä ja viisi yhteistä työskentelykertaa.
Seuraava askel
Aloita todellisesta tilanteesta
Maksuttomassa 30 minuutin Tilannekeskustelussa jäsennämme, millainen etenemistapa sopii organisaationne tilanteeseen.