Kehittämispäivä: Työhyvinvointi ja tehokkuus osallistamalla

Kesto: 1 kk

Osallistava kehittämispäivä paransi työilmapiiriä ja asiakaslähtöisyyttä. Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kehittämispäivässä henkilöstö kehitti aktiivisesti ratkaisuja organisaation haasteisiin. Pienryhmissä laaditut, toteuttamiskelpoiset suunnitelmat sujuvoittavat arjen työtä ja vahvistavat yhteistyötä kustannustehokkaasti.

elastuslaitoksen henkilöstö osallistumassa kehittämispäivän ryhmätyöskentelyyn suuressa kokoustilassa.

Projektissa saavutetut hyödyt

Ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämiseen

Viestintä ja roolit selkeytyivät

Käytännöllisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja

Henkilöstön sitoutuminen vahvistui

Toteuttamiskelpoiset toimenpiteet

Asiakas:
Keski-Pohjanmaan
pelastuslaitos

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen logo

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: Työhyvinvoinnin ja yhteistyön edelläkävijä

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos on organisaatio, joka panostaa aktiivisesti toimintakulttuurinsa vahvistamiseen ja henkilöstönsä hyvinvointiin. He käynnistivät kattavan johtamiskäytäntöjen kehittämisohjelman, johon sisältyi muun muassa INNOLEAN® Startti – Osallistava henkilöstötutkimus. Sen pohjalta organisaatio loi tulevaisuuden suuntaviivoja. Kehittämispäivän kautta henkilöstö osallistui aktiivisesti ratkaisujen kehittämiseen, josta syntyy konkreettisia hyötyjä niin johtoryhmälle, esihenkilöille kuin koko työyhteisölle.

Lähtötilanne

Kohti selkeämpää roolien jakoa ja osallistavaa toimintakulttuuria

Puoli vuotta sitten Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos toteutti INNOLEAN® Startti – Osallistavan henkilöstötutkimuksen. Tutkimus paljasti keskeisiä kehityskohteita, kuten tarpeen parantaa johtamista ja toimeenpanoa sekä hallita työkuormaa ja resursseja tehokkaammin. Löydökset toimivat perustana kehittämissuunnitelmalle ja käynnistivät johtamisen sekä johtoryhmän työn uudistamisen. Seuraavaksi organisaatio päätti kutsua koko henkilöstön mukaan kehittämispäivään, joka räätälöitiin heidän omien kokemustensa ja tarpeidensa perusteella, tavoitteena luoda yhteisiä ratkaisuja ja edistää osallistavaa toimintakulttuuria.

Pelastuslaitoksen henkilöstön kehittämispäivä, jossa työntekijät keskustelevat ja tekevät ryhmätöitä.

Toteutus

Osallistava kehittämispäivä ratkaisi arjen haasteita ja vahvisti tiimityötä

Kehittämispäivä järjestettiin inspiroivassa ympäristössä meren rannalla Villa Elbassa, joka tarjosi inspiroivan paikan organisaation keskeisten haasteiden ratkaisemiselle. Henkilöstö osallistui aktiivisesti kehittämiseen, ja päivän aikana laadittiin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia.

Kehittämispäivän aikana henkilöstö työskenteli pienryhmissä ja laati konkreettiset suunnitelmat keskeisten kehityskohteiden ratkaisemiseksi. Osallistavat menetelmät, kuten adhocratia, A3-ongelmanratkaisu ja kokemustarinatyöskentely, mahdollistivat omien näkemysten esille tuomisen. Henkilöstö sopi itse toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurannasta, ja osa suunnitelmista on jo käynnistetty.

Dia, jossa käsitellään työn arjen sujuvuuden ja johtamisen systemaattista kehittämistä.

Tulokset ja vaikutukset

Työhyvinvointi ja roolien selkeys tukevat kustannustehokasta toimintaa

Keski-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kehittämispäivän aikana tunnistettiin keskeisiä kehityskohteita ja laadittiin konkreettisia ratkaisuja niiden parantamiseksi:

Työhyvinvoinnin ja työilmapiirin parantaminen:

  • Työhyvinvointikyselyiden uudistaminen: Suunnitellaan uusi, palohenkilöstön tarpeisiin kohdennettu kysely, joka perustuu ammattimaisiin haastatteluihin. Tämä lisää kyselyiden relevanssia, parantaa vastausprosenttia ja mahdollistaa tehokkaat parannustoimenpiteet.
  • Työn organisoinnin selkeyttäminen: Prosessien ja tehtävänkuvien selkeyttäminen sekä koulutuksen lisääminen vähentävät epävarmuutta ja parantavat työtehoa. Yhteisten käytäntöjen vakiinnuttaminen ja strategian selkeä viestintä lisäävät luottamusta ja sitoutumista.

Roolien ja vastuiden selkeyttäminen:

  • Päivitetään organisaatiokaaviot ja tehdään roolit sekä vastuualueet näkyviksi kaikille työntekijöille.
  • Roolit ja vastuut juurrutetaan käytäntöön organisaatioon säännöllisten koulutusten ja viestinnän avulla.
  • Päätöksenteon hajauttaminen nopeuttaa toimintaa ja vähentää turhautumista.

Päätöksenteon tehostaminen:

  • Hajautetaan päätöksentekoa ja tarkennetaan prosessinomistajien vastuita, mikä lisää työntekijöiden autonomiaa ja parantaa organisaation reagointikykyä.
Pelastuslaitoksen henkilöstö keskustelee ideoista kehittämispäivän ryhmätyöskentelyssä.

Viestinnän ja tiedonkulun parantaminen:

  • Tehtävienhallintajärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän ja tehtävien reaaliaikaisen seurannan.
  • Tiedonkulun tehostaminen työvuorojen välillä: Otetaan käyttöön yhtenäiset ohjeet ja prosessit. Asemavastaavan säännöllinen osallistuminen vuoronvaihtoihin varmistaa tärkeän tiedon välittymisen.

Työn organisoinnin ja suunnittelun kehittäminen:

  • Keskitytään prosessiorganisaation kehittämiseen linjaorganisaatioon palaamisen sijaan.
  • Päivitetään prosessikuvaukset ja selkeytetään vastuualueet.
  • Lisätään koulutusta prosessiorganisaation toimivuuden tukemiseksi.
  • Parannetaan työsuunnitelmallisuutta realistisen ja systemaattisen suunnittelun avulla.

Nämä toimenpiteet tähtäävät työhyvinvoinnin parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja organisaation toiminnan tehostamiseen kustannustehokkailla ratkaisuilla, jotka ovat toteuttamiskelpoisia.

Maisemakuva merinäkymästä, jossa etualalla näkyy järviruokoa ja taustalla avara vesistö.

Osallistujien kokemukset

Henkilöstö oli erittäin aktiivinen ja keskittyi heille tärkeimpien teemojen ratkaisemiseen. Työpajojen aikana syntyneet toimintasuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia ja realistisia.

”Oli innostavaa päästä vaikuttamaan oman työn kehittämiseen. Yhteistyö kollegoiden kanssa toi uusia näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja,” kertoi yksi osallistujista.

”Työskentely oli tehokasta ja antoisaa. Tuntui hyvältä, että ideoitamme arvostettiin ja ne viedään käytäntöön,” totesi toinen osallistuja.

Asiakasarvo ja konkreettiset hyödyt

  • Työhyvinvoinnin parantaminen: Henkilöstön itsensä suunnittelemat toimenpiteet vähentävät kuormitusta ja sujuvoittavat arjen työtä.
  • Yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen: Henkilöstön aktiivinen osallistuminen ja selkeytetyt roolit edistävät tiimien välistä yhteistyötä.
  • Kustannustehokkaat ratkaisut: Ratkaisut perustuvat toimintatapojen yhdenmukaistamiseen, sopimuksiin ja kaikkien sitoutumiseen.

On tärkeää huomata, että suunniteltujen toimenpiteiden käytäntöön vieminen, niihin sitoutuminen ja seurannan ylläpitäminen ovat keskeisiä vaiheita konkreettisten hyötyjen saavuttamisessa arjessa. Johto oli sitoutunut kehittämispäivän ratkaisujen jatkokehittämiseen ja toteutuksen edistämiseen jo ennen tilaisuutta, mikä varmistaa suunnitelmien onnistuneen toteutumisen.

Toteutustapa on saanut 94 % suositteluprosentin vuosien varrella, mikä osoittaa sen tehokkuuden ja arvon organisaatioille. Asiantunteva ohjaus varmistaa, että kehittämistyö on tavoitteellista ja tuottaa konkreettisia tuloksia.

Pelastusjohtaja Marko Hottinen seisoo hymyillen punaisessa rakennuksessa, Proinno referenssikuva.

”Kehittämispäivä auttoi meitä ymmärtämään muutostarpeet ja löytämään yhdessä ratkaisuja. Se vahvisti sitoutumistamme ja loi pohjan onnistuneelle kehitykselle.”

Marko Hottinen, pelastusjohtaja (8/2024 asti)

Yhteenveto

Henkilöstön osallistamisen matka on vasta alussa ja jatkuu tulevina vuosina. Johto ja henkilöstö kehittävät toimintaa yhdessä, mikä luo vahvan perustan organisaation tulevaisuudelle. Osallistava kehittämispäivä osoitti, että yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä parannuksia tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.

Osallistujat tekivät arvokasta työtä keskittyen heille tärkeimpiin teemoihin. Ratkaisut ovat toteuttamiskelpoisia ja useimmiten kustannustehokkaita. Työnantajan monipuolinen tuki ja kaikkien sitoutuminen varmistavat, että muutokset viedään onnistuneesti käytäntöön.

Prosessi on esimerkki siitä, miten osallistava kehittäminen tuottaa merkittävää arvoa organisaatiolle. Asiantunteva ohjaus ja henkilöstön aktiivinen osallistaminen luovat pohjan jatkuvalle parantamiselle ja työhyvinvoinnin kasvulle.

Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja työhyvinvoinnin kehittämisestä organisaatiossasi.

Nina Lappalainen – Sujuvuuden arkkitehti ja strateginen kehittäjä parantamassa johtamista, työhyvinvointia ja asiakaskokemusta.

Nina Viskuri

Toimitusjohtaja

Sujuvuuden arkkitehti
Muutosjohtaja (Interim)
Palvelujen Lean kehittäjä
Excellence in Service –asiantuntija

Nina Viskuri on sujuvuuden arkkitehti ja Proinno Oy:n toimitusjohtaja. Hän auttaa organisaatioita poistamaan kitkaa ja rakentamaan sujuvuuden ekosysteemejä, joissa asiakasarvo, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat tasapainossa. Hänen työnsä ytimessä on luoda kestävä kehittämiskulttuuri, jossa strategiat muuttuvat vaikuttaviksi tuloksiksi.

Ninalla on yli 30 vuoden kokemus palvelujen kehittämisestä, Lean-kehittämisestä ja innovaatioiden kaupallistamisesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hän on Excellence in Service -asiantuntija ja auttaa organisaatioita rakentamaan asiakaskeskeisiä, vastuullisia ja vaikuttavia palvelumalleja. Nina tekee muutoksesta totta – sujuvasti, systemaattisesti ja vaikuttavasti.

Erikoisosaaminen: sujuvuuden johtaminen, Lean-kehittäminen, Excellence in Service, strategian juurruttaminen, innovaatiotoiminta ja palvelukulttuurin kehittäminen.

nina.viskuri@proinno.fi 0400 308 767

Kokemuksia palvelusta

”INNOLEAN® Startti auttoi meitä selkeyttämään johtamisen ja toimeenpanon käytäntöjä. Kehitystyön aikana tunnistimme tehokkaampia tapoja toimia, ja yhteistyö sujui välivaiheiden kautta ratkaisuun. Osallistava ja kuunteleva työskentelytapa toi esiin myös uusia näkökulmia tuottavuuteen, ja hyödyimme muualta opituista toimivista käytännöistä. Ratkaisut eivät jääneet pintapuolisiksi, vaan ne on juurrutettu osaksi päivittäistä toimintaa.”

Marko Hottinen

pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos

”Haastattelu oli ammattimaisesti hoidettu ja toi esiin konkreettisia kehityskohteita. Oli todella arvokasta saada ulkopuolista tukea työn sujuvoittamiseen ja muutoksen käynnistämiseen. Henkilöstön näkemykset tulivat kuulluiksi, ja prosessin kautta olemme saaneet selkeämmät suuntaviivat työskentelyyn. Olen vakuuttunut, että tämä tuo meille positiivisia muutoksia ja lisää työhyvinvointia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.”

Esihenkilö

Keskijohto
Julkishallinnon organisaatio