TILANNE
Tunnistatteko nämä?
- Osa ihmisistä käyttää ChatGPT:tä tai Copilotia päivittäin, osa ei koskaan. Kukaan ei tiedä, mitä kokeiluista on opittu.
- Lisenssit on hankittu, mutta johtoryhmässä ei ole sovittu, mitä tekoälyllä tavoitellaan.
- Tekoälystä puhutaan ajansäästönä. Kukaan ei kysy, mitä uutta sillä voi tarjota asiakkaalle.
- Esihenkilöt eivät tiedä, miten johdetaan työtä, josta osan tekee tekoäly.
- Kokeneiden ihmisten osaaminen on tärkeää, ja johto miettii, miten se siirtyy uusille, kun työ muuttuu.
- Julkisessa organisaatiossa tietoturva ja virkavastuu rajaavat käyttöä, ja johto haluaa edetä hallitusti.
PROINNON NÄKÖKULMA
Miksi tekoäly kannattaa ohjata uuteen?
Suomen Yrittäjien marraskuussa 2026 julkaisemassa gallupissa 70 prosenttia pk-yrityksistä kertoi käyttävänsä tekoälyä. Hyödyiksi nimettiin ennen kaikkea toiminnan tehostuminen (51 %) ja ajan vapautuminen (43 %). Tuotekehityksen hyödyt tunnisti 18 prosenttia, asiakasymmärryksen 14 prosenttia ja myynnin kasvun 13 prosenttia. Lähes joka neljäs ei osannut nimetä mitään hyötyä.
Työterveyslaitoksen tammikuussa 2026 julkaisema yrityskysely näyttää saman. Tekoälyä käyttävistä yrityksistä vain 17 prosentilla on sen käyttöä ohjaava strategia. Yritykset kannustavat henkilöstöä kokeilemaan, mutta eivät kouluta käyttöä.
Tämä on luonnollinen ensimmäinen vaihe. Nopeasti näkyvä hyöty houkuttaa, ja uuden etsiminen vaatii aikaa ja epävarmuuden sietämistä. James March osoitti jo vuonna 1991, että organisaatio, joka hioo olemassa olevaa nopeammin kuin etsii uutta, menestyy lyhyellä aikavälillä ja heikentää itseään pitkällä. Tekoäly voimistaa tätä taipumusta, jos johto ei ohjaa sitä myös uuteen.
Meidän kokemuksemme mukaan tekoälyn arvo syntyy kolmesta suunnasta yhtä aikaa:
- Asiakas ja liiketoiminta: mitä uutta voimme tarjota, ja mitä asiakkaan tilanteesta ymmärrämme paremmin?
- Työn tavat: miten työ, työnjako ja johtaminen muuttuvat, kun osan työstä tekee tekoäly?
- Ihmiset ja osaaminen: mitä uutta ihmiset oppivat, ja miten heidän kokemuksensa pysyy organisaation käytössä?
Kun neljäs ulottuvuus, talous, mitataan näiden rinnalla, näkyy, tuottaako uudistus arvoa asiakkaalle, ihmisille ja taloudelle samaan aikaan.
UUDET MAHDOLLISUUDET
Miltä uusi mahdollisuus näyttää käytännössä?
Uusi mahdollisuus löytyy organisaation omasta tiedosta ja ihmisten kokemuksesta. Viisi esimerkkiä käyttökohteista:
Uusi palvelu asiakkaan sanoista
Asiantuntijapalveluyritys käy tekoälyn avulla läpi asiakaspalautteet, tarjouspyynnöt ja asiakastapaamisten muistiinpanot. Näkyviin tulee tarve, johon yrityksellä ei ole vielä palvelua. Uutta palvelua kokeillaan muutaman asiakkaan kanssa ennen kuin se tuotteistetaan.
Tieto yhdistetään asiakkaan hyödyksi
Teollisuuden pk-yritys yhdistää myynnin, tuotannon ja huollon tiedon. Asiakkaalle syntyy uusi palvelu: neuvontaa laitteen käytöstä ja huollon ajoituksesta.
Ennaltaehkäisevä työ sinne, missä tarve on suurin
Julkinen organisaatio analysoi riskeistä ja palvelujen käytöstä kertyvää tietoa ja kohdentaa ennaltaehkäisevän työn alueille ja asiakasryhmille, joissa sitä tarvitaan eniten.
Johtoryhmä näkee kauemmas
Tekoäly kokoaa toimintaympäristön muutossignaalit johtoryhmän ennakointikeskusteluun ja haastaa strategiavaihtoehdot ennen päätöstä. Johtoryhmä käyttää aikansa vaihtoehtojen punnitsemiseen ja valintaan.
Kokemus siirtyy uusille
Kokeneiden ihmisten tieto poikkeustilanteista ja asiakkaiden erityistarpeista kootaan yhteiseksi tueksi. Uusi työntekijä pääsee kiinni työhön, ja kokenut työntekijä voi keskittyä vaativimpiin tilanteisiin.
Tutkimus tukee tätä suuntaa. Procter & Gamblen 791 tuotekehityksen ammattilaisen kenttäkokeessa ideat, jotka sijoittuivat parhaan kymmenyksen joukkoon, tulivat kolme kertaa todennäköisemmin tekoälyä käyttäneiltä kahden hengen ryhmiltä kuin yksin ilman tekoälyä työskennelleiltä. Tekoäly myös madalsi toimintojen raja-aitoja: tuotekehityksen ja kaupallisen puolen ammattilaiset päätyivät tekoälyn kanssa tasapainoisempiin ratkaisuihin.
Miten asiakaspalautteen analysointi tehdään käytännössä, kerromme artikkelissa Tekoäly asiakaspalautteen analysoinnissa.
JOHTAMINEN
Mitä tekoäly muuttaa johtamisessa?
Johtoryhmä päättää suunnan
Tekoäly on strateginen kysymys: mitä asiakkaalle, palvelulle ja liiketoiminnalle pitää muuttua, ja mitä osaamista se vaatii. Kun suunta puuttuu, jokainen yksikkö kokeilee omaan suuntaansa. Sebastian Raisch ja Sebastian Krakowski osoittivat Academy of Management Review -lehdessä (2021), että jos organisaatio painottaa yksipuolisesti joko ihmisen työn korvaamista tai ihmisen kykyjen vahvistamista, seuraukset ovat kielteisiä. Kestävä tulos syntyy, kun johto pitää molemmat mukana ja valitsee tietoisesti, kumpaa kussakin työssä tavoitellaan.
Päätöksen valmistelu muuttuu, vastuu pysyy johtoryhmällä
Johtoryhmän aineistossa voi olla tekoälyn kokoamat vaihtoehdot, vasta-argumentit ja riskit. Valinnan ja sen perustelun tekee johtoryhmä. P&G:n kokeessa tekoäly paransi ideoiden laatua, ja ihmisen harkinta säilytti arvonsa siinä vaiheessa, jossa ideoista valittiin toteutettavat.
Vastuu sovitaan nimeltä
Jokaisella tekoälyn avulla tehdyllä työllä on ihminen, joka vastaa lopputuloksesta. OECD:n vuonna 2025 julkaisemassa yli 6 000 yrityksen kyselyssä esihenkilöt arvioivat algoritmisten työkalujen parantavan päätöstensä laatua. Samalla he nimesivät huoliksi epäselvän vastuun, työkalujen vaikeasti seurattavan päättelyn ja työntekijöiden terveyden riittämättömän suojaamisen.
Esihenkilön työ kasvaa
Esihenkilö sopii työnjaosta ihmisten ja tekoälyn välillä, varmistaa, että jokainen oppii uuden työn, ja pitää huolta siitä, että kokeiluista ja virheistä puhutaan avoimesti. Amy Edmondsonin klassinen tutkimus (1999) osoitti, että työyhteisö oppii, kun sen jäsenet uskaltavat ottaa ihmissuhderiskejä: kysyä, kertoa virheistä ja tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksia.
Strategian ja tekoälyn yhteydestä kerromme sivulla Strateginen uudistuminen.
TYÖ JA OSAAMINEN
Mitä tekoäly muuttaa työssä ja osaamisessa?
Työ muotoillaan uudelleen
Kun osa tehtävistä siirtyy tekoälylle, työn sisältö ja roolit muuttuvat. Yhdessä sovitaan neljä asiaa: mitä tekoäly tekee, mitä ihminen arvioi ja päättää, mistä vanhasta työstä luovutaan ja mihin vapautuva osaaminen käytetään. Meidän linjamme on, että se käytetään asiakkaaseen, uuden kehittämiseen ja oppimiseen.
Osaamista on tietää, milloin tekoälyyn voi luottaa
Harvardin ja Boston Consulting Groupin kenttäkokeessa (Organization Science, 2026) 758 asiantuntijaa ratkaisi liiketoimintatapauksen, jossa ratkaiseva tieto oli haastatteluaineistossa. Ilman tekoälyä työskennelleistä 84,5 prosenttia päätyi oikeaan ratkaisuun, tekoälyä käyttäneistä enintään 71 prosenttia. Tekoäly käsitteli luvut oikein, mutta ohitti haastatteluissa olleen oivalluksen, ja asiantuntijat luottivat sen analyysiin. Samassa kokeessa tekoäly paransi selvästi työn laatua tehtävissä, jotka olivat sen kykyjen sisällä. Raja voi kulkea saman työn sisällä, ja se opitaan vain omassa työssä ja omilla aineistoilla. Siksi osaaminen rakennetaan oikeassa työssä.
Osaaminen uudistuu nopeasti
Maailman talousfoorumin Future of Jobs 2025 -raportissa työnantajat arvioivat, että 39 prosenttia työntekijöiden ydintaidoista muuttuu vuoteen 2030 mennessä. Osaamisvajeet ovat raportin mukaan suurin este organisaatioiden uudistumiselle: sen nimesi 63 prosenttia työnantajista.
Tekoälylukutaito on lakisääteinen velvoite
EU:n tekoälyasetuksen 4 artikla velvoittaa 2.2.2025 alkaen tekoälyä käyttävät organisaatiot huolehtimaan henkilöstönsä riittävästä tekoälylukutaidosta. Lukutaito kehittyy parhaiten samassa työssä, jossa tekoälyä käytetään. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kerromme artikkelissa Tekoälylukutaito organisaatiossa.
JOHDON PÄÄTÖKSET
Mitä johdon pitää päättää tekoälystä?
Johtamisen vaikutusketju® on Proinnon johtamismalli. Tekoälyuudistuksessa se tarkoittaa seitsemää kysymystä, joihin johtoryhmä vastaa. Näin kokeilu etenee havainnosta oppimiseen, ja jokaisessa vaiheessa joku omistaa päätöksen.
1 · HAVAINTO
Mitä asiakkaan, työn ja toimialan muutoksesta näemme?
2 · TULKINTA
Mitä muutos tarkoittaa liiketoiminnallemme tai palvelutehtävällemme, ja miten eri tehtävissä työskentelevät sen näkevät?
3 · PÄÄTÖS
Minkä uuden mahdollisuuden kokeilemme ensin, ja mistä luovumme?
4 · VASTUU
Kuka omistaa kokeilun, ja kuka vastaa tekoälyn avulla tehdyn työn laadusta?
5 · TEKEMINEN
Miten työ, työnjako ja osaaminen muuttuvat arjessa?
6 · VAIKUTUS
Mitä muutos saa aikaan asiakkaalle, ihmisille ja taloudelle?
7 · OPPIMINEN
Mitä opittu muuttaa seuraavassa päätöksessä?
Missä ihminen päättää aina?
Päätökset, jotka koskevat ihmisiä, asiakkaalle merkittävät ratkaisut ja arvovalinnat tekee ihminen. EU:n tekoälyasetus luokittelee rekrytoinnin ja työntekijöiden johtamisen suuren riskin käyttötarkoituksiksi. Julkisessa organisaatiossa mukana ovat lisäksi virkavastuu, yhdenvertaisuus ja päätösten läpinäkyvyys. Tekoäly voi valmistella, jäsentää ja haastaa, ja ihminen päättää ja perustelee.
Yhteiset pelisäännöt kokosimme artikkeliin Tekoälyn pelisäännöt työpaikalla. Ensimmäisen kokeilun valintaan auttaa artikkeli Miten valita tekoälyn käyttökohde organisaatiossa.
TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMISEN HINTA
Mitä maksaa, jos mitään ei tehdä?
Kun tekoälyä käytetään ilman yhteistä suuntaa, kustannus ei näy budjetissa. Se näkyy näin:
- Opit jäävät yksittäisille ihmisille. Jokainen opettelee omin päin, ja hyvät käytännöt eivät siirry muille eivätkä johdon päätöksiin.
- Osaaminen eriytyy. Osa henkilöstöstä oppii uuden työn, osa jää sivuun. Ero näkyy työn laadussa ja ihmisten hyvinvoinnissa.
- Riskit kasvavat. Kun pelisäännöt puuttuvat, asiakkaiden ja henkilöstön tietoja päätyy palveluihin, joita organisaatio ei ole hyväksynyt.
- Velvoite jää hoitamatta. Tekoälyasetuksen edellyttämä tekoälylukutaito ja sen dokumentointi puuttuvat.
- Uudet palvelut rakentaa joku muu. Asiakkaat saavat uudenlaista palvelua muualta.
Esimerkkilaskelma
50 hengen organisaatiossa 20 ihmistä kokeilee tekoälyä omin päin tunnin viikossa. Vuodessa se on 20 × 1 h × 46 viikkoa = 920 työtuntia.
noin 36 800 euroa vuodessa
Laskelmassa keskimääräinen tuntikustannus on 40 euroa. Kun opit eivät siirry muille, sama opettelu toistuu ihmisestä toiseen, eikä johto saa siitä tietoa päätöstensä pohjaksi. Laskelma on esimerkki, ja sen voi tehdä omilla luvuillanne.
NÄIN ETENEMME
Miten tekoälyuudistus tehdään käytännössä?
VAIHE 1
Arvioikaa lähtötilanne
Maksuton Johtoryhmätyön arvio sisältää osa-alueen Tekoäly ja tulevaisuuden työ. Jokainen johtoryhmän jäsen vastaa itse, ja tuloksista näette, missä näkemyksenne eroavat.
VAIHE 2
Maksuton Tilannekeskustelu, 30 minuuttia
Käymme läpi, mitä tekoälyllä teillä jo tehdään, mitä uutta haluatte tavoitella ja mistä kannattaa aloittaa. Varaa aika.
VAIHE 3
Toimeenpanosprintti: yksi uusi mahdollisuus oikeassa työssä
Valitsette yhden kohteen: uuden palvelun tai asiakashyödyn, uuden tavan tehdä asiantuntijatyötä tai johtoryhmän oman työn, kuten ennakoinnin ja päätösten valmistelun. Työhön kootaan ihmisiä eri tehtävistä ja tasoilta, ja työskentelemme teidän omilla asiakastilanteillanne ja hyväksytyillä aineistoillanne. Kesto on kuudesta viikosta neljään kuukauteen kohteen mukaan.
Mitä saatte
- yhteisen käyttöperiaatteen: hyväksytyt välineet ja aineistot, ihmisen vastuu ja tuotosten tarkistus
- kuvauksen valitusta kohteesta: tavoiteltu muutos, työnjako, vastuut, riskit ja mittarit
- oikeassa työssä kokeillun toimintatavan
- arvion siitä, mitä muutos sai aikaan asiakkaalle, ihmisille ja taloudelle, sekä johdon jatkopäätöksen
- dokumentaation toteutetuista tekoälylukutaidon toimista
Teiltä tarvitaan: johdon vastuuhenkilö, kohteen tuntevat ihmiset kahteen tai useampaan yhteiseen työskentelyyn ja kokeiluun sekä tietosuojasta ja tietoturvasta vastaavat linjausten hyväksymiseen.
Toimeenpanosprintti alkaen 6 900 € + alv
Kiinteä hinta sovitaan tarjouksessa ennen aloitusta. Tutustu Toimeenpanosprinttiin
VAIHE 4
Juurtuminen: uusi tapa jää käyttöön
Kokeilu muuttaa työtä vasta, kun uusi tapa elää arjessa myös kiireen keskellä. Siksi juurtumisen tukeen kannattaa varata aikaa. Tuki on monipuolista: osallistumme varjona johtoryhmän ja yksiköiden palavereihin, varmistamme henkilöstöltä, näkyykö muutos heidän työssään, ja tuemme sitä, että ajattelu ja käytäntö muuttuvat yhdessä. Lue juurtumisen tuesta.
”Kaikki oli suunniteltu juuri meidän työtä ajatellen, ei vain yleistä höpinää. Myös käytännön harjoitus toi asian lähemmäksi ja madalsi kynnystä ottaa tekoäly osaksi omaa työtä.”
Työntekijä, taloushallinnon palveluyritys
Opas johdolle: Mitä uutta voitte tekoälyn avulla tarjota asiakkaalle?
Kymmenen kysymystä siitä, miten tekoäly kytketään liiketoiminnan tavoitteisiin, asiakkaan hyötyyn ja uusiin mahdollisuuksiin. PDF, 8 sivua.
KYSYMYKSET
Kysymyksiä tekoälystä johtamisessa
Mistä tekoälyn käyttöönotto organisaatiossa kannattaa aloittaa?
Johdon tavoitteesta. Valitkaa yksi asia, jonka pitää muuttua asiakkaalle, palvelulle tai liiketoiminnalle, ja kokeilkaa tekoälyä siinä oikeassa työssä. Välineet ja lisenssit valitaan tämän jälkeen.
Tarvitaanko tekoälystrategia?
Tarvitaan suunta: mitä tekoälyllä tavoitellaan, kuka vastaa mistäkin ja miten opittu palaa johdon päätöksiin. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tällainen strategia. Suunnan voi rakentaa ensimmäisen kokeilun rinnalla, ja kokeilu antaa sille sisältöä.
Mitä eroa on tekoälykoulutuksella ja Toimeenpanosprintillä?
Koulutus opettaa välineen käytön. Toimeenpanosprintissä muutetaan työtä: sovitaan työnjako, vastuut ja pelisäännöt, kokeillaan uutta tapaa oikeassa työssä ja arvioidaan, mitä se sai aikaan. Osaaminen rakentuu samalla.
Miten tekoäly muuttaa esihenkilötyötä?
Esihenkilö sopii työnjaosta ihmisten ja tekoälyn välillä, varmistaa, että jokainen oppii uuden työn, ja pitää huolta siitä, että kokeiluista ja virheistä voi puhua avoimesti.
Mitä EU:n tekoälyasetus edellyttää työnantajalta?
Asetuksen 4 artikla velvoittaa 2.2.2025 alkaen huolehtimaan siitä, että tekoälyä käyttävillä ihmisillä on riittävä tekoälylukutaito. Rekrytointi ja työntekijöiden johtaminen ovat asetuksessa suuren riskin käyttötarkoituksia, joihin liittyy lisävaatimuksia.
Sopiiko tämä julkiselle organisaatiolle?
Sopii. Julkisessa organisaatiossa käyttökohdetta arvioidaan myös palvelutehtävän, yhdenvertaisuuden, läpinäkyvyyden ja virkavastuun kannalta, ja kokeilu tehdään organisaation hyväksymässä ympäristössä.
Mitä tekoälyuudistus maksaa?
Toimeenpanosprintti alkaen 6 900 € + alv. Hintaan vaikuttavat kohteen laajuus, osallistujien määrä ja käytettävät aineistot. Laaja toteutus on enintään 29 900 € + alv. Kiinteä hinta sovitaan tarjouksessa ennen aloitusta.
LÄHTEET
Lähteet
- Dell’Acqua, F., Ayoubi, C., Lifshitz, H., Sadun, R., Mollick, E., Mollick, L., Han, Y., Goldman, J., Nair, H., Taub, S. & Lakhani, K. R. (2026). The Cybernetic Teammate: A Field Experiment on Generative AI and Teamwork. Organization Science, julkaistu verkossa 12.6.2026. https://doi.org/10.1287/orsc.2025.20702
- Dell’Acqua, F., McFowland III, E., Mollick, E., Lifshitz, H., Kellogg, K. C., Rajendran, S., Krayer, L., Candelon, F. & Lakhani, K. R. (2026). Navigating the Jagged Technological Frontier: Field Experimental Evidence of the Effects of Artificial Intelligence on Knowledge Worker Productivity and Quality. Organization Science, 37(2), 403–423. https://doi.org/10.1287/orsc.2025.21838
- Edmondson, A. (1999). Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350–383. https://doi.org/10.2307/2666999
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälyasetus), 4 artikla ja liite III. eur-lex.europa.eu
- March, J. G. (1991). Exploration and Exploitation in Organizational Learning. Organization Science, 2(1), 71–87. https://doi.org/10.1287/orsc.2.1.71
- Milanez, A., Lemmens, A. & Ruggiu, C. (2025). Algorithmic management in the workplace: New evidence from an OECD employer survey. OECD Artificial Intelligence Papers. https://doi.org/10.1787/287c13c4-en
- Raisch, S. & Krakowski, S. (2021). Artificial Intelligence and Management: The Automation–Augmentation Paradox. Academy of Management Review, 46(1), 192–210. https://doi.org/10.5465/amr.2018.0072
- Suomen Yrittäjät (14.11.2026). Yrittäjägallup: neljäsosa yrityksistä ei osaa nimetä tekoälystä saamiaan hyötyjä. Verianin kysely 1 120 pk-yritykselle 29.9.–7.10.2026. yrittajat.fi
- Työterveyslaitos (14.1.2026). Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen. sttinfo.fi
- World Economic Forum (2025). The Future of Jobs Report 2025, luvut 3 ja 4. weforum.org
Viimeksi tarkistettu 21.11.2026.
SEURAAVA ASKEL
Mitä uutta tekoäly voi avata teidän organisaatiollenne?
Maksuttomassa Tilannekeskustelussa käymme läpi, mitä tekoälyllä teillä jo tehdään, mitä uutta haluatte tavoitella ja mikä on oikean kokoinen ensimmäinen askel.
Varaa Tilannekeskustelu Pyydä tarjous
Maksuton · luottamuksellinen · 30 minuuttia