TILANNE
Milloin lean-johtamisesta on apua?
Lean-johtaminen auttaa, kun organisaatiossa tehdään paljon hyvää työtä, mutta arki ei kulje kokonaisuutena. Tunnistatteko nämä?
- Samat ongelmat palaavat kokouksesta toiseen, eikä kukaan omista niiden ratkaisua.
- Johtoryhmän aika kuluu yksiköiden arjen asioihin, ja strategiset asiat siirtyvät.
- Asiakas joutuu kysymään asiansa perään, koska asia odottaa vaiheiden välissä.
- Henkilöstö on osallistunut kehittämiseen, mutta ei näe, mitä havainnoille tapahtui.
- Organisaatiossa on monta tasoa, ja tieto ei kulje niiden välillä.
PROINNON NÄKÖKULMA
Miksi kehittäminen hiipuu palvelu- ja asiantuntijatyössä?
Kehittämispäivissä ja kyselyissä kerätään paljon havaintoja. Ne hiipuvat, kun niillä ei ole omistajaa, foorumia eikä päätösvaltaa: havainto jää tulkitsematta, eikä kukaan päätä, mitä sille tehdään.
Silloin kehittäminen näyttää osallistavalta, mutta päätösvalta ja vastuu eivät liiku mukana. Ihmiset näkevät, että nostettu asia ei etene.
Lean-johtamisessa havainnolle rakennetaan reitti: paikka, jossa se käsitellään, ihminen, joka päättää, ja rytmi, jossa vastaus palaa niille, jotka asian nostivat.
LEAN PALVELUISSA
Mitä lean-ajattelu tarkoittaa palveluissa ja asiantuntijatyössä?
Palvelu- ja asiantuntijatyössä arvo syntyy, kun asiakkaan asia etenee: hakemus käsitellään, projekti valmistuu, asukas saa avun tai asiakas saa vastauksen. Lean-ajattelu katsoo työtä tästä näkökulmasta ja kysyy, missä asia odottaa, missä sitä tehdään uudelleen ja missä tieto katkeaa.
Siksi työ alkaa asiakkaan pyynnöistä. Osa yhteydenotoista syntyy siitä, että asia jäi edellisellä kerralla kesken tai vastaus ei ollut riittävä. John Seddonin palvelujen systeemiajattelussa tätä kutsutaan epäonnistumiskysynnäksi (failure demand). Kun tämä osa tunnetaan ja sen syyt korjataan, aikaa vapautuu itse työhön.
Asiantuntijatyö on osin näkymätöntä ja täynnä keskeytyksiä, joten sen sujuvuus rakentuu selkeistä vastuista, yhteisestä rytmistä ja siitä, että ongelmat nostetaan esiin ajoissa. Työ nojaa kansainvälisiin lean-kehyksiin, kuten Lean Transformation Frameworkiin, Shingo-malliin ja systeemiajatteluun palveluissa. Ne sovitetaan organisaation omaan kieleen.
Yhdistämme lean-ajattelun, modernin ihmisten ja asioiden johtamisen sekä muotoiluajattelun. Kun käsitteet sanoitetaan organisaation omalla kielellä, ihmisten on helpompi tunnistaa uusi tapa omakseen.
KOKONAISUUS
Mistä osista lean-johtamisen malli koostuu?
Lean-ajattelu on organisaation käyttöjärjestelmä: se pyörii taustalla joka päivä ja ratkaisee, miten kaikki muu toimii. Johtamisen mallissa se muodostuu seitsemästä osasta, jotka tukevat toisiaan.
OSA 1
Tarkoitus ja asiakkaan arvo
Jokainen tietää, kenen asiaa varten työ tehdään ja mikä on asiakkaalle arvokasta. Samalla tutkitaan, mitä asiakkaat pyytävät ja mikä osa yhteydenotoista syntyy siitä, että asia jäi edellisellä kerralla kesken.
OSA 2
Periaatteet ja turvallinen ilmapiiri
Yhdessä sanoitetut periaatteet ohjaavat valintoja silloin, kun valmista ohjetta ei ole. Ihmisiä kunnioitetaan, ja ongelman esiin nostamisesta kiitetään. Päätösvalta ja vastuu kulkevat osallistumisen mukana.
OSA 3
Prosessit ja asian kulku
Työ kuvataan asiakkaasta käsin rooleittain, ja näkyviin tulevat vaiheet, siirrot, odotuskohdat ja läpimenoaika. Toistuvalle työlle sovitaan yhteinen tapa. Prosessit ovat mallin selkäranka: niiden kautta periaatteet, vastuut ja mittarit kytkeytyvät arjen työhön.
OSA 4
Johtamisen rytmi, foorumit ja näkyvä tilanne
Jokaisella tasolla tiedetään, missä mistäkin päätetään. Kokouskartta, foorumien pelisäännöt, viikoittainen työn sujuvuuden palaveri ja kuukauden tuloskokous tahdistavat tiedon kulun. Tuloskokouksessa johto käy läpi mittarit, poikkeamat ja niiden korjaavat toimet. Asia, jota ei ratkaista omalla tasolla, nousee sovitusti seuraavalle, ja vastaus palaa takaisin. Johto käy säännöllisesti siellä, missä työ tehdään.
OSA 5
Tavoitteet ja mittarit
Tavoitteet sovitaan tasojen kesken molempiin suuntiin (hoshin kanri), ja jokainen taso seuraa mittareita, joihin se voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Mittarit kertovat asiakkaan asian kulusta, laadusta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Onnistumiset nostetaan esiin poikkeamien rinnalla.
OSA 6
Ongelmanratkaisu ja ihmisten osaaminen
Ongelmat ratkaistaan siellä, missä ne syntyvät, yhteisellä menetelmällä, kuten PDCA-sykliin perustuvalla A3-ongelmanratkaisulla. Ratkaisua kokeillaan pienessä mittakaavassa ja tulos tarkistetaan ennen laajentamista. Esihenkilö valmentaa kysymällä, ja ihmisten oma kyky ratkaista ongelmia vahvistuu omassa työssä.
OSA 7
Viestintä ja oppien jakaminen
Viestintäsuunnitelma kertoo, mitä on tehty, miten työ etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Tieto kulkee johdolta henkilöstölle, henkilöstöltä johdolle ja yksiköiden välillä. Hyvät ratkaisut ja kokeilujen opit jaetaan, jotta samaa ongelmaa ei ratkaista monessa paikassa erikseen.
Kokeilkaa yhdellä foorumilla
Kokousfoorumi-canvasilla sovitte kokouksen tarkoituksen, päätösvallan, asialistan rungon, mittarit ja pelisäännöt. Se toimii johtoryhmässä, yksikön palaverissa ja tuloskokouksessa.
Johtamisen vaikutusketju® kytkee parantamisen johdon päätöksiin ja vastuisiin: havainto kulkee tulkinnan, päätöksen, vastuun ja tekemisen kautta vaikutukseen ja oppimiseen. Lue Johtamisen vaikutusketjusta.
ETENEMINEN
Miten johtamisen malli rakennetaan?
Malli suunnitellaan ensin kokonaisuutena ja rakennetaan sitten vaiheittain. Voitte tilata koko polun tai edetä vaihe kerrallaan. Jokainen vaihe tuottaa oman tuloksensa, ja seuraavasta päätetään sen perusteella.
VAIHE 1
Tilannekuva ja etenemissuunnitelma
Tutustumme työhön siellä, missä se tehdään. Selvitämme johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa, mikä toimii jo hyvin ja missä asia pysähtyy, ja katsomme, mitä asiakkaat pyytävät. Samalla arvioidaan johtamisen kypsyys ja lean-ajattelun sopivuus kulttuuriin. Tuloksena on yhteinen tilannekuva, mallin kokonaisuus ja etenemissuunnitelma: osat, järjestys, aikataulu ja mittarit lähtötasoineen.
Teiltä tarvitaan: johdon aika tulosten käsittelyyn ja henkilöstön osallistuminen haastatteluihin.
VAIHE 2
Ensimmäinen versio ja kokeilu
Periaatteet, foorumit ja rytmi luonnostellaan yhdessä ja otetaan käyttöön yhdessä yksikössä tai prosessissa. Ongelmanratkaisua harjoitellaan oikeilla ongelmilla.
Teiltä tarvitaan: yksikkö, jonka esihenkilö ja ihmiset ovat valmiita kokeilemaan.
VAIHE 3
Mallin tarkentaminen
Mallia korjataan kokemusten perusteella. Toimivaksi todettu kootaan johtamisen käsikirjaan organisaation omalla kielellä, ja periaatteet ja rytmi vahvistetaan.
Teiltä tarvitaan: johdon päätökset siitä, mikä vakioidaan.
VAIHE 4
Laajennus
Malli otetaan käyttöön muissa yksiköissä. Tavoitteet ja mittarit sovitaan tasojen kesken, ja esihenkilöt harjoittelevat ongelmanratkaisun valmentamista omassa työssään.
Teiltä tarvitaan: esihenkilöiden aika harjoitteluun ja viestintä koko henkilöstölle.
VAIHE 5
Juurtuminen ja oma jatko
Seuranta näyttää, mikä on vakiintunut ja mitä vahvistetaan seuraavaksi. Organisaatio arvioi ja parantaa omaa malliaan itse.
Teiltä tarvitaan: nimetty omistaja mallin jatkuvalle parantamiselle.
Katsotaan yhdessä, missä vaiheessa olette ja mikä on oikean kokoinen ensimmäinen askel.
MISTÄ ALOITTAA
Mistä teidän kannattaa aloittaa?
Aloitus valitaan lähtötilanteen mukaan. Siihen vaikuttavat se, mikä teillä jo toimii, johtamisen kypsyys ja se, miten lean-ajattelu sopii kulttuuriinne.
- Asiakas kysyy asiansa perään, ja samoja asioita tehdään uudelleen.Asiakkaan asian kulku ja asiakkaiden pyyntöjen tutkiminen
- Samat asiat palaavat kokouksiin, ja johtoryhmän aika kuluu arkeen.Johtamisen rytmi ja foorumit
- Henkilöstön havainnot eivät johda mihinkään.Ongelmanratkaisu ja havainnon reitti päätökseen
- Strategia ei näy yksiköiden tavoitteissa.Tavoitteet ja mittarit tasojen kesken
- Leania on kokeiltu, mutta se ei jäänyt käyttöön.Periaatteet omalla kielellä ja juurtuminen
- Kokonaisuus on epäselvä, eikä tiedetä, mistä aloittaa.Tilannekuva ja etenemissuunnitelma
MODUULIT
Mistä osista toteutus kootaan?
Jokainen moduuli on oma kokonaisuutensa. Etenemissuunnitelmassa valitaan, mitkä moduulit tarvitaan ja missä järjestyksessä.
| Moduuli | Mitä syntyy | Toteutustapa |
|---|---|---|
| Tilannekuva ja etenemissuunnitelma | Yhteinen kuva nykytilasta, mallin kokonaisuus ja etenemissuunnitelma | Haastattelut, kysely ja data. Tilannekuva |
| Tarkoitus ja periaatteet | Perustehtävä tasoittain ja yhdessä sanoitetut periaatteet | Johdon ja henkilöstön yhteinen työpaja |
| Asiakkaan asian kulku | Prosessikuvaus rooleittain, läpimenoaika ja odotuskohtien korjaukset | Työskentely oikealla prosessilla. Toimeenpanosprintti |
| Johtamisen rytmi ja foorumit | Kokouskartta, foorumien pelisäännöt ja tuloskokouksen rakenne | Johtoryhmän työskentely. Johtoryhmävalmennus |
| Ongelmanratkaisu arjessa | PDCA-sykliin perustuva A3-ongelmanratkaisu ja viikoittainen työn sujuvuuden palaveri | Henkilöstön kehittämispäivä ja käytäntöön vienti. Kehittämispäivät |
| Tavoitteet ja mittarit | Tavoitteet tasojen kesken, mittarit ja näkyvä tilanne | Työskentely johdon ja tietojohtamisen kanssa |
| Esihenkilö valmentajana | Esihenkilö ongelmanratkaisun valmentajana omassa työssä | Esihenkilövalmennus |
| Viestintä ja oppien jakaminen | Viestintäsuunnitelma kaikkiin suuntiin ja tapa jakaa opit | Työskentely johdon, esihenkilöiden ja viestinnän kanssa |
| Juurtuminen | Seuranta, kypsyysarvio ja itsenäinen jatko | Uuden toimintatavan juurtuminen |
Mitä teille jää
Jokaisesta toteutuksesta jää yhteinen tilannekuva, etenemissuunnitelma ja mittarit lähtötasoineen. Muut tuotokset syntyvät valituista moduuleista, ja ne näkyvät taulukossa.
Onnistumista seurataan sekä tuloksina että arjen toimintana: kuinka moni havainto saa käsittelijän ja vastauksen, miten asiakkaan asian läpimenoaika kehittyy ja kuinka moni esihenkilö valmentaa ongelmanratkaisua itse.
TOTEUTUKSET
Miltä lean-ajatteluun perustuvan johtamisen mallin rakentaminen on näyttänyt käytännössä?
Jokainen toteutus on alkanut organisaation omasta lähtötilanteesta, ja reitti on rakentunut sen mukaan.
Lapin pelastuslaitos: yhteinen johtamisjärjestelmä laajalle alueelle
Lähtötilanne: laaja toiminta-alue tarvitsi yhtenäisen tavan johtaa. Laajuus: vuoden kehitysohjelma, 16 johtoryhmän jäsentä, haastattelut, työpajat ja johtoryhmävalmennus.
Käyttöön jäi: kuvattu johtamisjärjestelmä ja foorumit, yhteiset päätöksenteon käytännöt, arvot käytännön periaatteina sekä jatkuvan parantamisen tapa kriittisiin prosesseihin.
”Uusien toimintatapojen ansiosta henkilöstöjohtaminen, hallinto ja ongelmanratkaisu ovat nyt tehokkaampia.”
Harri Paldanius, pelastuspäällikkö, Lapin pelastuslaitos
Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: johtamisen malli ja yhteinen rytmi
Lähtötilanne: asioita ratkaistiin erillisissä ad hoc -palavereissa, ja johtoryhmän piti erottaa päivittäinen reagointi, ennakointi ja uudistaminen. Laajuus: kahden vuoden kehitysohjelma.
Keino: kokouskartta foorumeineen, tehtävien priorisointityökalu, viikoittainen pikapalaveri ja pitkään ratkaisematta olleiden ristiriitojen hallittu käsittely. Käyttöön jäi: johtamisen malli, kokouskartta ja johtamisen foorumit työkaluineen sekä pysyvä tapa käsitellä vaikeat asiat.
Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos: prosessit omalla kielellä
Lähtötilanne: sana prosessi ei tarkoittanut kaikille samaa. Laajuus: valmennuspäivä ja 79-sivuinen prosessimaisen palvelutuotannon käsikirja, jossa on viisi työkalua ja neljä mallia.
Keino: käsitteet sidottiin pelastuslaitoksen arkeen, prosessinomistajien vastuut täsmennettiin ja palaverit ja mittarit liitettiin prosessiin.
Makrum Oy: työhyvinvointi ja yhteistyö paranivat 25 %
Lähtötilanne: valmistavan pk-yrityksen kasvu vaati yhteisiä tapoja johtaa ja kehittää. Laajuus: kahden vuoden kehitysohjelma: Tilannekuva, kehittämispäivät, toimeenpanosprintit ja juurtuminen.
Keino: henkilöstö osallistui ongelmien ratkaisemiseen ja uusien toimintatapojen suunnitteluun yhteisissä kehittämispäivissä ja harjoitteli A3-menetelmää. Ydinprosessit kuvattiin asiakaslähtöisesti, ja johtamisfoorumit ja palaverikäytännöt vakioitiin. Mittaus: Makrumin oma seuranta sekä Proinnon lähtötilanne- ja loppuarviointi.
MIKSI ASIA ON RATKAISTAVA
Mitä maksaa, jos mitään ei tehdä?
Esimerkkilaskelma
Oletukset: 12 esihenkilöä käyttää kukin neljä tuntia viikossa samojen asioiden selvittelyyn, keskimääräinen tuntikustannus on 40 euroa ja työviikkoja on 44 vuodessa.
84 480 euroa vuodessa
Se on 1 920 euroa viikossa. Jos lisäksi kuusi johtoryhmän jäsentä käyttää kolme tuntia kuukaudessa uudelleen palaaviin asioihin, siihen kuluu 7 920 euroa vuodessa 11 kuukauden ajalta. Laskelmasta puuttuvat henkilöstön aika, asiakkaan odotus ja uudistusten viivästyminen.
JUURTUMINEN
Miten varmistetaan, että malli juurtuu?
Malli juurtuu, kun se pysyy käytössä myös kiireen kasvaessa. Juurtumisen tuki valitaan erikseen. Siihen voi kuulua varjo-osallistumisia johtamisen foorumeihin, henkilöstön kautta tehtävä varmistus siitä, että uusi tapa näkyy työssä, sekä seuranta Proinnon Oppimisen juurtumismittarilla®.
Kypsyysarvio näyttää johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön näkökulmasta, mitkä mallin osat ovat vakiintuneet ja mitä vahvistetaan seuraavaksi. Tavoite on, että ajattelu ja käytäntö muuttuvat yhdessä ja organisaatio jatkaa parantamista itsenäisesti.
PROINNON TAPA
Miten Proinno tuo lean-ajattelun palvelu- ja asiantuntijatyöhön?
- Ihmiset ja asiakkaan asia lähtökohtana. Seuraamme asiakkaan asian kulkua ja ihmisten työtä siellä, missä työ tehdään.
- Organisaation oma kieli. Lean-ajattelu sanoitetaan yhdessä niiden kanssa, jotka työtä tekevät.
- Kokonaisuus suunnitellaan ensin. Moduulit valitaan organisaation tilanteen mukaan.
- Kokeillaan ennen vakiointia. Malli otetaan käyttöön oikeassa työssä ja korjataan kokemusten perusteella.
- Ihmiset oppivat tekemään itse. Ongelmanratkaisu kuuluu johtamisen rytmiin, ja parantaminen jatkuu omana työnä.
Työn toteuttaa Nina Viskuri, strateginen neuvonantaja ja organisaation uudistumisen asiantuntija. Hän on YTM (johtaminen), toimii Suomen Lean-yhdistyksen palvelukehitysryhmän puheenjohtajana ja on ollut pääkouluttajana MIF:n Lean Master -ohjelmassa. Työ perustuu Proinnon INNOLEAN®-menetelmään, joka soveltaa lean-ajattelua palvelu- ja asiantuntijatyöhön.
Proinno Oy on tamperelainen organisaatioiden uudistumiseen keskittyvä yritys, joka rakentaa palvelu- ja asiantuntijaorganisaatioille lean-ajatteluun perustuvia johtamisen malleja.
KYSYMYKSET
Kysymyksiä lean-johtamisesta
Mitä eroa on lean-ajattelulla ja lean-työkaluilla?
Lean-ajattelu on tapa johtaa ja kehittää toimintaa asiakkaan arvosta käsin ja ihmisiä kunnioittaen. Työkalut, kuten A3, PDCA-sykli tai johtamisen taulu, tukevat ajattelua. Ne valitaan sen mukaan, mitä organisaatio tarvitsee.
Sopiiko lean-ajattelu asiantuntijatyöhön, jossa jokainen tapaus on erilainen?
Sopii. Tapaukset vaihtelevat, mutta asian kulku, vastuut ja siirrot ihmiseltä toiselle toistuvat. Niihin lean-johtaminen kohdistuu. Sovitut työtavat koskevat toistuvaa työtä, ja asiantuntijan harkinnalle jää tilaa siellä, missä sitä tarvitaan.
Sopiiko lean-ajattelu meidän kulttuuriimme?
Se selvitetään Tilannekuvassa. Arvioimme lähtötilanteen, johtamisen kypsyyden ja sen, miten lean-ajattelu sopii organisaation tapaan toimia. Jos jokin muu lähestymistapa palvelee teitä paremmin, kerromme sen.
Mitä eroa on johtamisen mallilla ja johtoryhmävalmennuksella?
Johtoryhmävalmennus kehittää johtoryhmän työtä. Johtamisen malli kattaa organisaation kaikki tasot ja prosessit, ja johtoryhmävalmennus voi olla yksi sen osista.
Pitääkö henkilöstön opetella lean-termit?
Ei tarvitse. Käsitteet sanoitetaan organisaation omalla kielellä yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka työtä tekevät.
Lisääkö malli kokouksia?
Nykyiset kokoukset käydään läpi ja niiden tarkoitus selkeytetään. Päällekkäiset kokoukset karsitaan, ja jokaisella foorumilla on oma tehtävänsä.
Miksi viestintä kuuluu johtamisen malliin?
Uusi tapa juurtuu, kun ihmiset näkevät, mitä on tehty ja miten työ etenee. Viestintäsuunnitelma varmistaa, että tieto kulkee johdolta henkilöstölle, henkilöstöltä johdolle ja yksiköiden välillä.
Voiko edetä askel kerrallaan?
Voi, ja se kannattaa. Tulokset syntyvät, kun johtaminen sidotaan yhteen, joten malli suunnitellaan ensin kokonaisuutena. Sen jälkeen edetään askel kerrallaan: ensin luodaan malli ja rakenteet, sitten ne otetaan käyttöön ja ihmiset oppivat tekemään itse. Johtamisen malli on jatkuva matka, jota parannetaan koko ajan omassa arjessa.
Kuinka kauan rakentaminen kestää?
Tilannekuva ja etenemissuunnitelma kestävät 3–8 viikkoa. Toteutetuissa kehitysohjelmissa rakentaminen on kestänyt vuodesta kahteen vuoteen. Kesto riippuu valituista osista ja organisaation koosta, ja aikataulu sovitaan etenemissuunnitelmassa.
SUOSITELTU ALOITUS
Aloittakaa tilannekuvasta
Tilannekuva ja etenemissuunnitelma
6 900–24 900 € + alv
Johdon, henkilöstön, asiakkaiden ja lukujen tieto kootaan yhdeksi kuvaksi. Tuloksena on johtamisen mallin kokonaisuus ja etenemissuunnitelma: osat, järjestys, aikataulu ja mittarit lähtötasoineen. Kesto 3–8 viikkoa, ja kiinteä hinta sovitaan tarjouksessa.
SEURAAVA ASKEL
Katsotaanko, mistä teidän johtamisen mallinne kannattaa aloittaa?
Maksuttomassa Tilannekeskustelussa jäsennetään, mikä teillä jo toimii, missä arki takkuaa ja mikä on oikean kokoinen ensimmäinen askel.
Varaa Tilannekeskustelu Pyydä tarjous
Maksuton · luottamuksellinen · 30 minuuttia