Toivon johtaminen on rohkeutta sumussa
Toivon johtaminen on yksi nykypäivän tärkeimmistä johtamisen rakenteista. Se tekee epävarmuudesta yhteisen ja vahvistaa organisaation päätösten toteutusastetta, sitoutumista ja uusiutumiskykyä. Kun toivo näkyy arjessa, työ ei kuluta – se kannattelee.
Työelämä elää jatkuvassa liikkeessä. Epävarmuus ei ole johtamisen vastakohta – se on sen koetinkivi.
Tässä tekstissä avaan, miksi toivo on yksi nykypäivän johtamisen tärkeimmistä rakenteista – ja miten se tekee suunnasta kestävän myös silloin, kun tulevaisuus on vielä sumussa.
Epävarmuus on osa johtamista
Epävarmuus kuuluu työhön.
Se kertoo, että ollaan liikkeessä ja etsimässä uutta tapaa tehdä työtä.
Johtamisen ydin on tehdä liike yhteiseksi.
Kun ihmiset näkevät, missä ollaan ja mihin mennään, syntyy voimaa ja suuntaa. Tätä yhteistä suunnan etsimistä kutsutaan työelämän tutkimuksessa collective sensemakingiksi – prosessiksi, joka ylläpitää toimintakykyä muutoksessa
Toivo johtamisen rakenteena
Toivo on johtamista, joka tekee suunnan näkyväksi myös epävarmuudessa ja kannattelee toimintaa. Se antaa työlle merkityksen: ihmiset ymmärtävät, miksi olemme liikkeessä ja miten heidän panoksensa vie kokonaisuutta eteenpäin.
Inhimillinen johtajuus ja yhteys ihmisten välillä
Työelämä elää jatkuvassa muutoksessa – juuri se tekee siitä inhimillisen.
Toivo kasvaa tavasta, jolla ihmiset kohtelevat toisiaan, kun suunta hakee muotoaan. Se voi alkaa siitä hetkestä, kun joku pysähtyy, kuuntelee ja jatkaa yhdessä eteenpäin. Silloin syntyy yhteys ja turvallisuus, joka perustuu luottamukseen siitä, että kuljemme yhdessä.
Kuuntelemisen, rauhan ja merkityksen rakenne
Kun johtaja kuuntelee, syntyy tila ajatella yhdessä.
Kun tiimi pysyy rauhallisena, vaikka suunnitelma muuttuu, syntyy luottamus.
Kun ihminen ymmärtää oman merkityksensä kokonaisuudessa, syntyy toivo.
Toivon johtaminen vahvistaa päätösten toteutusastetta
Toivo on rakenne, joka tekee epävarmuuden kestettäväksi.
Toivon johtaminen vahvistaa yhteistä päätöskykyä.
McKinseyn (2024) tutkimus osoittaa, että organisaatiot, jotka ylläpitävät yhteistä toivoa – kokemusta merkityksellisestä etenemisestä – palautuvat 2,4 kertaa nopeammin kriiseistä ja saavuttavat 30 % korkeamman henkilöstön sitoutumisen.
Toivo on käytännöllinen rakenne, ei idealistinen ajatus. Se tekee päätöksenteosta jatkuvaa ja kestävämpää silloin, kun varmuutta ei ole.
Arjen selkeys ja organisaation uusiutumiskyky
Tällainen johtaminen tekee arjesta selkeää ja merkityksellistä sekä vahvistaa tunnetta yhteisestä suunnasta.
Silloin muutos ei kuluta, vaan synnyttää energiaa – yhdessä eteneminen kasvattaa uusiutumiskykyä.
Päätöksenteko ja inhimillinen sitkeys
Eräs toimitusjohtaja kiteytti sen kauniisti:
“Hyvät asiat eivät tapahdu itsestään – ne vaativat tietoista päättäväisyyttä jatkaa oikeaan suuntaan.”
Juuri siitä toivossa on kyse.
Se on päätös jatkaa rakentamista yhdessä, kun tulevaisuus vielä hahmottuu.
Suunta on tärkeämpi kuin varmuus, ja yhteinen päätös tekee liikkeestä kestävän.
Toivo näkyväksi rakenteissa ja kohtaamisissa
Johtaminen on jatkuvaa suunnan ylläpitämistä ja yhteisen rytmin luomista.
Se pitää liikkeen elävänä, päätökset johdonmukaisina ja ihmiset mukana.
Kun toivo näkyy rakenteissa ja arjen kohtaamisissa, päätösten toteutusaste kasvaa.
Toivo antaa työlle merkityksen ja tekee tulevasta yhteisen.
Kun se on osa arkea, työ kannattelee ja energisoi.
Silloin organisaatio ei vain selviä muutoksesta – se rakentaa sen sisäänsä uutena rytminä, joka tekee suunnasta elävän.
Silloin johtaminen on yhteinen päätös katsoa valoa kohti, myös sumussa.
Yhteinen eteneminen on valinta
Proinno tukee organisaatioita rakentamaan johtamisen rakenteita, jotka kestävät muutosta ja vahvistavat yhteistä etenemistä.
Jos haluat keskustella, miten toivo voidaan muuttaa teillä päätösten toteutusasteeksi – jatketaan juttua.
Nina Viskuri (Lappalainen)
Toimitusjohtaja
Sujuvuuden arkkitehti
Muutosjohtaja (Interim)
Lean ajattelija ja kehittäjä
Excellence in Service –asiantuntija
Nina Viskuri on sujuvuuden arkkitehti ja Proinno Oy:n toimitusjohtaja. Hän auttaa organisaatioita poistamaan kitkaa ja rakentamaan sujuvuuden ekosysteemejä, joissa asiakasarvo, työhyvinvointi ja tuottavuus ovat tasapainossa. Hänen työnsä ytimessä on luoda kestävä kehittämiskulttuuri, jossa strategiat muuttuvat vaikuttaviksi tuloksiksi.
Ninalla on yli 30 vuoden kokemus palvelujen kehittämisestä, Lean-kehittämisestä ja innovaatioiden kaupallistamisesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hän on Excellence in Service -asiantuntija ja auttaa organisaatioita rakentamaan asiakaskeskeisiä, vastuullisia ja vaikuttavia palvelumalleja. Nina tekee muutoksesta totta – sujuvasti, systemaattisesti ja vaikuttavasti.
📌 Erikoisosaaminen: sujuvuuden johtaminen, Lean-kehittäminen, Excellence in Service, strategian juurruttaminen, innovaatiotoiminta ja palvelukulttuurin kehittäminen.